Puhelin: 02 2761 999
vastaanotto@koirakissaklinikka.fi
Raviraitti 45, Metsämäki, Turku
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.

addison

Lisämunuaisen kuorikerros tuottaa elimistön omia kortikosteroideja. Mineralokortikoideja tarvitaan mm. elektrolyyttitasapainoon, glukokortikoideja erityisesti stressitilanteissa. Lisämunuaiskuoren tuhoutuminen tai toimimattomuus aiheuttaa vajaatoiminnan oireita eli Addisonin-taudin. Taudin syy on useimmiten tuntematon: syynä voi olla autoimmuunitauti, infarkti tai amyloidoosi, se voi tulla Cushingin-taudin hoidossa käytetyn mitotaani-lääkityksen seurauksena, tai syynä voi olla aivolisäkkeen tuottaman ACTH hormoni puute. Joskus pitkäaikaisen kortisonilääkityksen lopettamisen jälkeen koiran lisämunuaiskuori ei enää toimikaan.

Addisonin taudin esiintyminen koiralla:

Tautia todetaan nuorilla ja keski-ikäisillä (2-4 vuotiailla) koirilla, nartuilla uroksia enemmän. Koirilla tauti on harvinainen, kissoilla erittäin harvinainen. Rotualtisteena pidetään isovillakoiraa, partacollieta, rottweileria ja valkoista länsiylämaanterrieriä.

Taudin oireet:

Aluksi oireita voi esiintyä vain stressitilanteissa (trauma, infektio, leikkaus ), ja koiran vointi on välillä parempi. Yleisiä oireita ovat oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, vatsakipu ja painon menetys. Koira on väsynyt ja haluton. Tärinää, lihasheikkoutta ja lihaskipuja voi esiintyä. Joskus tauti voi puhjeta kriisiksi: verenpaine laskee, koira on heikko, jopa tajuton, alilämpöinen ja kuivunut. Kissalla oireena ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen ja välinpitämättömyys.

Diagnostiikka:

Tyypillisesti verinäytteessä on kohonnut kalium ja alhainen natrium pitoisuus. Usein tautiin liittyy kohonneet munuaisarvot. Perusverinäytteet voivat olla myös normaalirajoissa. Diagnoosi varmistetaan ACTH -testillä, jolloin koiralta otetaan 2 verinäytettä 2 tunnin välein. Röntgenkuvassa voi näkyä alhaisesta verenpaineesta johtuvia muutoksia (pienikokoinen sydän), EKG:ssä korkea kalium aiheuttaa muutoksia.

Hoito:

Lääkehoidolla korvataan puuttuva elimistön kortikosteroidituotanto: Peruslääkkeenä annetaan mineralokortikoideja, kauppanimeltään Florinef. Tarvittaessa lisäksi annetaan glukokortikoideja, kauppanimeltään Prednison. Lääkitys on elinikäinen. Kriisitilanteessa potilasta hoidetaan klinikalla suonensisäisellä nestehoidolla ja lääkityksellä, kunnes se ei enää oksenna ja alkaa syödä, tämän jälkeen jatketaan lääkitystä suun kautta.

Kontrollit ja ennuste:

Aluksi kontrolloidaan potilasta 2 viikon välein (yleiskunto ja veren elektrolyytit, ACTH- testi tarvittaessa ), myöhemmin 3 -6 kuukauden välein. Ennuste on hyvä, eli koira voi elää normaalin elämän lääkityksellä, kunhan sopiva lääketasapaino on löydetty.

pyruvaatti

Punasolut saavat energiaa nk. ATP -muodossa. Energiaa kulutetaan esim. solumuodon ylläpitämiseen, aktiivisen kalvojen läpi tapahtuvaan liikenteeseen ja synteettiseen aktiviteettiin. Kypsä punasolu ei sisällä mitokondrioita ja on täten riippuvainen nk. anaerobisesta glykolyysistä eli sarjasta eri entsyymien avulla tapahtuvaa sokerin palamista energiaksi. Pyruvaattikinaasi eli PK katalysoi glykolyysin yhtä vaihetta, mutta energiametabolismi onkin heikentynyt niissä punausoluissa, joissa on niukasti PK:ta. Nämä punasolut ovat lyhytikäisiä ja syntyvät aneeminen tila luuytimen pyrkiessä korjaamaan tilannetta työntämällä liikenteeseen eli verenkiertoon epäkypsiä punasoluja eli retikulosyyttejä.

Perinnöllistä PK -puutosta on todettu basenjilla, länsiylämaanvalkoisella terrierillä, cairnterrierillä ja amerikkalaisella eskimokoiralla, sekä Abessinian kissalla. Somalikissoilla ko. ongelmaa on myös muutama tapaus tavattu. Kyseessä on väistyvä eli resessiivisesti periytyvä sairaus. Sairaat homozygootit oireilevat vasta useamman kuukauden iässä tai nuorella aikuisiällä.

Kliiniset oireet:

  • rasituksensietokyky huononee
  • vaaleat limakalvot
  • sydänfrekvenssi nousee
  • systolinen sivuääni sydämessä
  • vatsaonteloa tunnusteltaessa maksa ja perna tuntuvat suurentuneelta
  • joskus myös limakalvojen keltaisuutta eli ikterusta
  • heikkoutta ja lihaksettomuutta
  • Heterozygootit eivät sairastu (kantavat sairautta sairastumatta).

Sairauden syyt ja riskitekijät:

Normaalilla aikuisella koiralla punasolut sisältävät vain yhden PK -isoentsyymin (R tyyppi). Basenjilla on todettu puutos PK-L alleelissa, spesifisiä molekylaarisia puutoksia muilla koiraroduilla ei ole havaittu.

Diagnostisointi:

Muut hemolyyttiset (punasoluja hajottavat) anemiat suljettava pois, kuten immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia, hemobartonelloosi, babesioosi, heinz body hemolyyttinen anemia, mikroangiopaattinen hemolyyttinen anemia, fosfofruktokinaasi puutos. Fosfofruktokinaasipotilas kärsii usein suonen sisäisistä pienistä veritulpistakin ja virtsaan tulee hemoglobiinia hajonneista punasoluista. Näitäkin sairauksia tutkitaan DNA -testein.

Verinäytetutkimukset ja punasoluarvojen tutkimukset sekä virtsanäytteiden tutkimukset osoittavat minkä tyyppisestä anemiasta puhutaan. Punasolujen totaali punasolujen PK -aktiviteettia voidaan tutkia, mutta tutkimuksen merkitys ei kissalla kuitenkaan ole kovin hyvä. Entsyymien lämmönsietokyvyn kestävyys ja punasolujen glykolyyttisen aktiviteetin mittaus sekä isoentsyymien elektroforeesi kuuluvat erikoislaboratorioiden tehtäviin. DNA -testi esim. basenjille ja muille roduille, joilla samantyyppistä ongelmaa epäillään.

Luuydinsiirto voi pelastaa jonkun yksilön. Hoito esim. rautakelaattivalmisteilla, kuten deferoxamiini, voi pidentää ikää. Eläimet kuolevat yleensä vakavaan anemiaan, maksan epänormaaliin toimintaan ja nesteenkertymiseen vastaonteloon. Tutkimustyö on edelleen kesken ko. sairauden kohdalla ja koko ajan tulee uutta tietoa.

Artikkelin kirjoittanut: Ell Eva Einola-Koponen, Koira-Kissaklinikka Oy, Turku

Tietosuojaseloste
Kirjaudu
Osta nyt, saat laskun vasta ensi kuussa, jolloin valitset milloin ja miten haluat maksaa. Saat jopa 12 kuukautta maksuaikaa ilman korkoa.