Puhelin: 02 2761 999
vastaanotto@koirakissaklinikka.fi
Raviraitti 45, Metsämäki, Turku
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.

CT:n avulla nopeammin tarkempaan diagnoosiin!

Koira-Kissaklinikka tarjoaa nyt myös CT-kuvantamispalvelua. CT(tietokonetomografia eli viipalekuvaus) on röntgensäteisiin perustuvaa kuvantamista, missä tuhansia kuvaviipaleita yhdistämällä saadaan tarkkaa tietoa lemmikin terveydestä.

Kuvista voidaan tehdä myös kolmiulotteiden malli mikä helpottaa ongelmakohtien havainnollistamista ja hoidon suunnittelua. CT:n avulla saadaan huomattavasti perinteistä röntgeniä tarkempaa informaatiota. CT:n kuvausmenetelmän avulla pystytään luuston lisäksi saada tietoa myös pehmytkudoksista. Varjoaineet käyttö tehostaa entisestään kuvan tarkkuutta ja tuo hyvin esiin esimerkiksi mahdolliset kasvaimet tai verisuonisairaudet.

CT nenontelo kasvain

Tyypillisimpiä kuvauskohteita ovat

  • CT hampaat parodondiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdusnivelet ja niiden kasvuhäiriöt,
  • murtumat
  • selkäranka
  • keuhkot
  • vatsaontelo
  • pään alue (erityisesti nenäontelo)
  • kasvainepäilyt.

CT-tutkimus tehdään aina nukutuksessa.

CT-kuvauksen hinta on 800-950 euroa riippuen tutkittavan lemmikin koosta, kuvantamiskohteesta ja mahdollisesta varjoaineen käytöstä. Hinta sisältää toimenpiteen, kuvauksen, nukutuksen ja lausunnon sekä polimaksun. Mahdolliset muut tutkimukset ja toimenpiteen laskutetaan erikseen.

CT keuhkot keuhkokasvain

13.11.2001-22.01.2016

Heldalan Charlotte

“Tänään on se päivä,
… kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen sairas ja voimani ovat ehtyneet,
älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.
Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.
Muistele minua mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.
Kun aika koittaa, kohtaamme jälleen,
emmekä eroa enää koskaan.”

Kiitos Eliselle, että päästit Liinun nopeasti pois tuskistaan.

Hanna ja Juha

27.1.2008-8.3.2016

Salama

“Kun suru ja kaipaus on liian suuri 
ja tunnet kyynelten vierivän poskellesi, 
muistele silloin minua ja niitä hetkiä,
jotka meillä oli. 
Ne hetket meillä on vieläkin,
sillä muistot eivät katoa, 
minä olin kanssasi silloin ja niin olen nytkin,
sillä minä en katoa.
Jätinhän tassunjälkeni sydämeesi.”

Ensimmäistä Amerikan akitaamme rakkaudella muistaen.

Elise ja Mysse yrittivät parhaansa pelastaakseen Salaman,
mutta ihminen on voimaton, jos sairaus on edennyt liian pitkälle.

Kiitos Koira-Kissaklinikalle Salaman hoidosta.

Anette, Hanna ja Juha

SA 26_8_2007 2

“Syttyi taivaalle uusi tähti,
koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
Nyt saat juosta lailla tuulen
vihreillä niityillä ajattomuuden.
Tuskaa, kipua, surua ei ole,
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.
Hyvää matkaa pikkuinen,
täällä sinua ajatellen.”

Åsan kotiväki

sokeri

Sokeritauti tarkoittaa pysyvästi liian korkeaa verensokeria. Se voidaan luokitella kolmeen tyyppiin:

  • Tyypin 1 diabetes johtuu immuunivälitteisestä haiman insuliinierityksen vähentymisestä. Tämä on tavallisin muoto koirilla, ja vaatii insuliinihoitoa.
  • Tyypin 2 diabetesta esiintyy kissoilla.Haiman tuottaman insuliinin määrä ja teho heikkenee esim. lihavuuden seurauksena, puhutaan insuliiniresistenssistä. Tärkein hoito tässä tyypissä on sopiva ruokavalio, mutta vain 5-40 % kissoista voidaan hoitaa ilman insuliinia pelkällä ruokavaliolla.Tauti voi parantua 20-80 % :lla kissoista, jos hoidetaan tehokkaasti insuliinilla ja ruokavaliolla heti alkuvaiheessa. Yleensä muutokset haimassa myös tyypin 2 diabeteksessa ovat eteneviä, ja voivat johtaa täydelliseen insuliinin tuotannon loppumiseen joka vaatii elinikäistä insuliinilääkitystä.
  • Tyypin 3 diabetesta, glukoosi-intoleranssia, esiintyy muiden hormonaalisten sairauksien (esim. Cushingin tauti), tiineyden, koiran valeraskauden ja mm. steroidilääkityksen yhteydessä.

Altistavat tekijät:

Krooninen haimatulehdus, kisssalla lihavuus, pitkäaikainen glukokortikoidi- tai megestrolilääkitys, rotualtistus: kultainennoutaja, saksanpaimenkoira, keeshound, villakoira

Oireet:

Runsas juominen ja virtsaaminen (polydipsia, polyuria), eläin syö paljon, mutta laihtuu. Joillakin koirilla on nopeasti etenevä harmaakaihi. Hoitamattomana tila johtaa happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin, joka vie ruokahalun, aiheuttaa väsymystä ja oksentelua, sekä asetonin hajun hengitykseen.

Signalmentti:

Koira: keski-ikäinen (6-9v), nartuilla 3 kertaa yleisempi kuin uroksilla, alttiilla roduilla sokeritautia esiintyy myös nuorilla yksilöillä
Kissa: keski-ikäisillä uroksilla eniten

Erotteludiagnooseja:

Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi kissoilla, lymfooma, maksa- ja munuaissairaudet, haimatulehdus, Cushingin -tauti, acromegalia

Laboratoriolöydökset:

Pysyvästi kohonnut verensokeri, kohonneet maksa- ja munuaisarvot, virtsanäytteessä sokeria, ketoaineita, tulehdusmuutoksia

Diagnoosi:

Oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella. Suljetaan pois ruokailun, hormonien tai stressin aiheuttama verensokerin kohoaminen.

Hoito:

A) Insuliinilääkitys annetaan pistoksina nahan alle kylkien ja selän alueelle, yleensä 2 kertaa vuorokaudessa. Omistajaa opetetaan lääkkeen käsittelyssä ja pistämisessä klinikalla. Lääkitys on koiralla elinikäinen. Insuliini alkaa tehota vasta muutaman päivän kuluttua pistoshoidon aloittamisesta. Kun juominen alkaa vähentyä normaaliksi(vuorokauden vedenkulutus koiralla alle 60-100 ml/kg), koira on pirteä, eikä virtsassa ole ketoaineita,oikea insuliiniannos on löydetty. Insuliinikynä on koiralla käyttökelpoinen.

B) Koiralla ruokavalion tulee olla runsaskuituista, hiilihydraattipitoista ja vähärasvaista. Ruuaksi sopivat tasapainotetut täysravintovalmisteet, kuivamuonat ja purkkiruoat. Sokeritautipotilaille tarkoitettuja erikoisruokia ovat esim. Hill’s r/d tai w/d,ja Waltham Canine low calorie diet .Jos koiralla on jokin muu samanaikaissairaus, pysytään siinä ruokavaliossa jolla tautia hoidetaan. Tärkeä osa hoitoa on pitää ruokavalio samanlaisena, eikä makeita tai rasvaisia herkkuja pidä antaa. Ruoka-ajat pidetään säännöllisinä, ja potilaan olisi syötävä suunnilleen saman verran joka päivä. Ruokintakertoja tulee päivän aikana 3-4: ensimmäinen ateria annetaan aamulla insuliinipistosten yhteydessä, muut ateriat n 6 tunnin välein pitkin päivää.

Kissalla sokeritaudin hoito vaatii runsaasti valkuaista ja vähän hiilihydraattia sisältävää ruokaa. Sopivia ruokia ovat esim. Hill´s m/d ja Waltham diabetic. Kuivamuonaa voi pitää jatkuvasti tarjolla.

C) Muiden samanaikaissairauksien hoito: usein sokeritautiin liittyy tulehduksia esim. virtsateissä tai iholla – nämä hoidetaan antibioottilääkityksillä. Myöhemminkin muiden sairauksien yhteydessä verensokeri helposti heittelee (esim. oksennus- ja ripulitaudin yhteydessä voi sokeri laskea vaarallisen alas, kun koira ei syö), joten muut sairaudet olisi hoidettava kuntoon mahdollisimman alkuvaiheessa, ja eläinlääkäriin otettava aina yhteyttä lääkitysohjeita varten.

D) Diabeettinen ketoasidoosi eli happomyrkytys vaatii intensiivistä sairaalahoitoa: suonensisäinen nestehoito, verensokerin seuranta ja insuliinilääkitys sekä infektioiden hoito.

Jatkohoito ja kontrollit:

Sokeritaudin hoito vaatii omistajalta pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä sekä toistuvia kontrollikäyntejä eläinlääkärissä. Insuliinihoidon aloittamisen jälkeen menee muutama päivä, jotta verensokeri alkaa pysyä normaalirajoissa .Ensimmäinen kontrollikäynti lääkäriin sovitaan noin viikon päähän insuliinin aloittamisesta.Kun sopiva insuliiniannos on löydetty ja eläimen vointi normaali, seuraavat kontrollit tulevat noin 3-6 kk välein.

Kotona voidaan mitata virtsan sokeria apteekista saatavilla liuskoilla. Virtsan sokeri on korkeimmillaan ennen insuliinipistosta; matalimmillaan n 6-8 tuntia pistoksen jälkeen. Jos pissassa toistuvasti ei ole lainkaan sokeria, voi myös verensokeri olla liian alhainen. Tällöin jätetään seuraava insuliinipistos antamatta, ja otetaan yhteys klinikalle. Tasapainossa olevan sokeritautipotilaan virtsassa on sokeria +-++ mutta ei ketoaineita.

Verensokerin mittaaminen kotona on hankalaa, mutta voi jollakin potilaalla onnistua: koiralla kapillaariverinäyte otetaan ylähuulen sisäpinnalta lansetilla. Kissalla näytettä voi yrittää korvalehdestä. Tärkeää on ottaa verensokeri oikeaan aikaan: juuri ennen insuliinin pistämistä ja /tai alhaisimman verensokerin aikaan n 6-8 h insuliinin pistämisestä.

Kotona omistaja seuraa päivittäin koiran olemusta, ruokahalua, juomista ja virkeyttä. Jos nämä ovat normaaleja, tila on melko hyvin tasapainossa. Viikoittain tarkistetaan koiran paino, jossa ei saisi olla suuria heittoja. Päiväkirjan pitäminen helpottaa seurantaa.Liikunnan tulee olla säännöllistä ja päivittäin samanlaista. Suuret rasitukset aiheuttavat häiriöitä sokeritasapainossa.

Kontrollikäynneillä tarkastetaan veren sokeri ja koiran paino, sekä tarvittaessa tulehdusarvot, maksa- ja munuaisarvot. Tutkimuspäivänä annetaan insuliini normaalisti ja tutkimusaika yritetään järjestää n 6-8 h insuliinin annon jälkeen.

Komplikaatioita:

Insuliinishokki (hypoglykemia): Insuliinin yliannostus aiheuttaa verensokerin laskun. Tämä ilmenee heikkoutena, vapinana ja pyörtyilynä. Tajuissaan olevalle eläimelle annetaan heti 1-2 teelusikallista hunajaa tai sokerivettä suuhun. Potilas on aina syytä toimittaa eläinlääkärille.

Liian korkea verensokeri (hyperglykemia), vaikka potilas saa suuria annoksia insuliinia: tarkistetaan lääkkeen säilytys ja annostelu. Muu samanaikaissairaus, lääkitys, kiima tai tiineys saattaa aiheuttaa ongelmia. Tämän vuoksi narttukoirien sterilointi on suositeltavaa, kun sokeritasapaino on hyvä kiimojen välissä. Ongelmatapauksissa tehdään aina klinikalla sokerikäyrä.

27.8.2008-26.1.2016

Nenni muistoissamme

Kiitos Koira-Kissaklinikan henkilökunnalle Nennin hyvästä hoidosta.

Erityiskiitos Elisalle Nennin kauniista lähdöstä.

Suunnattomasti ikävöiden
Nennin kotiväki

Koiran hampaiden määrä ja niiden puhkeaminen

Pikkupennulle maitohampaat alkavat puhjeta noin kolmen viikon iässä. Ylä- ja alaleukaan tulee kummallekin puolelle kolme etuhammasta, yksi kulmahammas ja kolme väliposkihammasta, eli maitohampaita on koiralla yhteensä 28.
Pysyvistä hampaista yleensä ensimmäisenä puhkeavat P1 hampaat ja sen jälkeen alkavat puhkeamaan maitohampaiden tilalle keskimmäiset yläetuhampaat. Kulmahampaat puhkeavat noin 4-6 kuukauden iässä. Maitohampaat ovat korvautuneet pysyvillä hampailla yleensä noin 7 kuukauden ikään mennessä. Yhteensä pysyviä hampaita on 42.

Pentu ja hampaatMaitohampaiden jääminen paikoilleen pysyvien puhjettua muodostuu ongelmaksi useimmiten pienillä koirilla. Tyypillisesti maitohampaiden jääminen paikoilleen on kulmahampaiden ongelma. Pysyvät yläkulmahampaat puhkeavat ylämaitokulmahampaiden etupuolella. Mikäli maitohampaat eivät irtoa, tulee kääntyä eläinlääkärin puoleen. Pysyvät alakulmahampaat puhkeavat alamaitokulmahampaiden sisäpuolelle ja työntävät maitokulmahampaat pois sivullepäin. Mikäli hampaiden vaihdon kanssa on ongelmia kannattaa konsultoida eläinlääkäriä. Maitohampaiden jääminen voi aiheuttaa pysyvien hampaiden virheellisen asennon, joten tarvittaessa maitohampaat on poistettava pikaisesti.

Koiran hammaskartta

Purentaviat

Purentaviat ovat koirilla valitettavan tavallisia. Tavallisin purentavika on tilanne, jossa alakulmahammas painaa ylhäällä ikeneen tai jopa kitalakeen. Tilanne voi olla niin maitohammas- kuin pysyvähammaspurennassakin. Lisäksi tavataan mm. eriasteisia ylä- ja alapurentoja. Purentavian ollessa kyseessä on hyvä aina ajoissa konsultoida eläinlääkäriä, jotta koiralle voidaan tarjota tarvittava hoito. Purentavikojen hoidossa on useita eri hoitomuotoja, päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Käy näyttämässä purentaa tarvittaessa jo maitohammasvaiheessa. Tarvittaessa potilas voidaan ohjata hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin jatkohoidettavaksi.

Plakki ja hammaskivi

Suussa on aina bakteereita. Elimistön omat mekanismit pyrkivät rajoittamaan bakteereiden kasvua ja välttämään infektiota. Mekaanista suojaa tuovat esim. syljen jatkuva virtaus ja ikenen epiteelin jatkuva uudistuminen. Limakalvojen runsas verisuonitus tuo veren puolustukselliset tekijät nopeasti vastustamaan infektiota. Lisäksi syljessä ja iennesteessä on monia bakteereita vastustavia tekijöitä. Hammas peittyy välittömästi puhkeamisensa jälkeen syljen ja ruuansulatuksen glykoproteiineilla, polypeptideillä ja rasvoilla. Plakki hampaan pintaa muodostuu, kun tähän hampaan pintaan muodostuneeseen kerrokseen tarttuu bakteereita. Plakin lisääntyminen johtuu joko jo pinnassa olevien bakteerien lisääntymisestä tai uusien bakteerien tarttumisesta. Kovettuessaan ja kerrostuessaan plakista tulee hammaskiveä. Vaarallisinta on plakin kertyminen ienrajaan ja ienrajan alapuolelle ientaskuun. Plakin vaikutuksesta ien alkaa tulehtua. Lievästi tulehtunut ien punoittaa ja/tai turvottaa, vakavasti tulehtunut ien vuotaa verta. Koiralla ikenen tulehdus alkaa nopeasti levitä parodontiitiksi. Parodontiitissa koiran hammasta ympäröivän kiinnityskudos tulehtuu, luuta häviää ja hampaan kiinnitys heikkenee. Lopulta hammas irtoaa ja putoaa pois.

Suussa oleva plakki ja hammaskivi toimivat bakteerilähteinä koko elimistölle. Tulehtuneen ikenen pienistä ienhaavoista bakteerit lähtevät helposti verenkiertoon. Suusta lähteneet bakteerit voivat aiheuttaa infektioita muissa elimissä, kuten maksassa ja munuaisissa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavalla eläimellä bakteerit voivat tarttua sydänläppiin ja siten pahentaa koiran sairautta.

Parodontiitti aiheuttaa koiralle epämukavaa tunnetta suussa, tulehtuneet kudokset ovat kipeitä. Huolellisella kotihoidolla ientulehdus voidaan estää. Parodontiitissa kun luuta on hävinnyt, hoidon tarkoituksena on taudin pahenemisen estäminen.

Bakteerit aiheuttavat myös karieksen. Karies on kuitenkin koirilla huomattavasti harvinaisempi kuin ihmisellä.

Hampaiden hoito

Päivittäisellä hampaiden harjauksella voidaan ehkäistä plakin ja hammaskiven kertymistä, ientulehdusta ja parodontiittia eli hampaan tukikudoksen tulehdusta (hammasta ympäröivän kudoksen tulehdus ja kudoskato) sekä hidastaa jo mahdollisesti olemassa olevien muutosten etenemistä. Säännöllinen yleisanestesiassa tehtävä hammaskivenpoisto ja hampaiden tarkastus on kuitenkin suositeltava tehdä rodusta riippuen 2-4 vuoden iästä alkaen tarvittaessa vuosittain. Hammaskiven poiston yhteydessä kartoitetaan hampaiden kunto, tehdään tarvittaessa hampaiden röntgenkuvaus ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Koiran hampaiden harjaus

Suun kotihoito tulee aloittaa jo pennulla, vaikka aikuisella tai vanhuksellakaan se ei ole myöhäistä. Koiralla hampaiden harjaus tulee aloittaa silloin kun hampaat ovat hyvässä kunnossa, koska tulehtuneet ikenet ovat arat ja harjaaminen tuottaa kipua. Keski-ikäisellä ja vanhalla eläimellä hampaiden harjaus on hyvä aloittaa sen jälkeen kun suu on tarkastettu ja puhdistettu eläinlääkärin toimesta.

Hampaiden harjaaminen tehdään säännöllisesti päivittäin. Harjaamisesta kannattaa tehdä toistuva rutiini, jonka jälkeen eläin palkitaan. Tarjolla on erilaisia harjoja ja sormiharjoja. Hammastahnana tulee käyttää eläimelle tarkoitettua tahnaa. Ihmiselle tarkoitettua tahnaa ei saa käyttää! Tahnan merkitys on vähäinen, mutta tahnat ovat maustettuja ja tekevät usein harjauksesta mieluisamman. Hammastahna kannattaa puristaa syvälle harjaksiin, jolloin maku kestää pidempään eikä tahna häivy heti ensimmäisellä harjankosketuksella.

Hampaiden harjauksen opettelu tehdään asteittain edeten. Aloitetaan totuttamalla eläin ienrajan harjaamiseen yläkulmahampaan ienrajasta. Tästä edetään ylähampaiden ulkopinnoille, jonne kertyy useilla eläimillä eniten hammaskiveä. Yläulkopintojen harjaamisen sujuessa siirrytään harjaamaan alahampaiden ulkopinnat. Suuta tulee usein hieman avata, jotta päästään harjaamaan ala M1 hampaan ulkopinta kunnolla. Ulkopintojen jälkeen siirrytään harjaamaan sisäpinnat. Kaikissa opetteluvaiheissa kannattaa käyttää makupaloja tai muuta palkkiota oppimisen tehostamiseksi. Opettelussa edetään hiljalleen astettain, hosumalla ei hampaiden harjaamisesti, kuten ei muistakaan hoitotoimenpiteistä, tule mitään ja opetteluun kannattaa panostaa.
Hampaiden harjaaminen on ehdottomasti tehokkain keino estää plakin kertymistä. Mikäli harjaaminen ei syytä tai toisesta onnistu, on markkinoilla useita tuotteita joista voi olla hyötyä suun hoidossa, kuten puruluut, plakin ehkäisyyn tarkoitetut erikoisruokavaliot, klorheksidiinipitoiset suuhuuhteet ja -geelit jne.

Vaikka hampaita harjataan säännöllisesti, plakkia ja hammaskiveä voi kertyä mm. ikenien alle ja hampaiden väleihin. Siksi säännöllinen harjaaminen ei poista säännöllisesti tehtävää hammaskivenpoistotarvetta. Hammaskivenpoisto ja suun tarkastus tehdään aina yleisanestesiassa.

17.03.2004-11.01.2016

Topi muistoissamme

Ikuinen Herrasmies, aina hyväkäytöksinen ja kiltti. Rakasti nuoruudessaan esiintymistä ja vanhempana Dentastixejä yli kaiken. Topi nousi tähtisumuun Koira-kissaklinikan avustuksella, sairauden vuoksi. Ikävä ja suru on suuri.

Aija

lonkkanivel

Lonkkavika on usean eri tekijän aiheuttama häiriö lonkkanivelen kehityksessä nuorella koiralla. Sen kehittymiseen vaikuttavat perimän (useita geenejä) lisäksi ympäristötekijät, kuten ruokinta ja siihen liittyvä nopea kasvu ja painon nousu, sekä liikunta. Lisäksi lievän vamman tms. aiheuttama nivelen tulehtuminen voi vaikuttaa lonkkavian kehittymiseen.

Oireet

Koiranpennulla on syntyessään normaalit lonkat. Lonkkanivelen muutokset alkavat kehittyä noin kahden kuukauden iässä. Ensimmäiset oireet saattavat ilmetä koiralla jo 5-10 kuukauden iässä. Tällöin lonkkanivelen löysyys ja reisiluun pään subluksoituminen (osittain pois paikoiltaan meneminen) lonkkamaljakosta aiheuttavat nivelkapselin venymisen ja kivun. Oireina ovat yleensä vaikeus nousta ylös levon jälkeen, ajoittainen tai jatkuva ontuminen ja liikkumishaluttomuus.

huonotlonkatrtg

Vanhemmilla koirilla nivelen löysyyden ja subluksaation seurauksena lonkkaniveleen alkaa kehittyä nivelrikkomuutoksia (nivelrusto vaurioituu, lonkkamaljakkoon ja reisiluun päähän tulee pieniä murtumia ja sen seurauksena muodostuu ”luupiikkejä”), jotka aiheuttavat kipua. Nivelrikkomuutoksia saattaa näkyä röntgenkuvissa jo alle yksivuotiaalla koiralla, mutta aina ne eivät aiheuta oireita.

Vanhemmilla koirilla oireina saattavat olla liikkumishaluttomuuden ja ontumisen lisäksi reisilihasten surkastuminen, liikunnan jälkeinen kipu ja epänormaali toisen tai molempien takajalkojen liike.

Ontumatutkimus ja röntgenkuvaus ovat lonkkavian ja lonkkanivelen nivelrikon diagnostisoimisen edellytys. On muistettava, että kaikki koirat, joilla on vakava lonkkavika ja/tai nivelrikko, eivät koko elämänsä aikana oireile lainkaan. Lisäksi vanhemmilla koirilla saattaa olla lonkkanivelmuutosten lisäksi lanneranka- tai polvivaivoja (ristisiderepeämä, polven nivelrikko), jotka saattavat aiheuttaa voimakasta takajalkojen kipua ja olla siten suurin syy ontumiseen ja kipuun.

Lääkehoito

Kipulääkkeet

Nuorella koiralla lonkkavian aiheuttaman niveltulehduksen hoitoon käytetään yleensä ns. nonsteroidaalisia tulehduslääkkeitä eli kipulääkkeitä (esim. carprofeeni, meloksikaami, terpoksaliini). Kipulääkettä annetaan 1-2 viikon kuurina. Kipulääkehoitoon on ehdottomasti liitettävä 2-3 viikon lepojakso, jolloin koira ulkoilutetaan remmissä ja käytetään lähinnä tarpeillaan. Lepojaksoa ei pidä lyhentää, vaikka koira olisi parin päivän hoidon jälkeen oireeton. Fysikaalinen hoito (lämpöhoito, hieronta ym) edesauttavat oireiden lievenemistä.

Vanhemmalla koiralla nivelrikon hoitoon kuuluvat tulehduskipulääkkeet, painon hallinta ja liikunta. Kipulääkettä annetaan tarvittaessa akuuteissa kiputiloissa 1-2 viikon kuureina. Koira, jolla on paha nivelrikko, saattaa tarvita jatkuvan kipulääkityksen.

Uusimmilla kipulääkkeillä on vähän sivuvaikutuksia, mutta mikäli koira tarvitsee säännöllistä kipulääkitystä, on koiran munuais-ja maksa-arvot tarkastettava ajoittain. Samoin on syytä seurata mahdollisia mahalaukun ja ohutsuolen haavautuman oireita (verinen oksentelu ja ripuli).

Säännöllisellä liikunnalla pidetään koiran paino kurissa ja lihaksisto hyvässä kunnossa. Uiminen ja pitkät kävelylenkit remmissä ovat suositeltavaa liikuntaa. Voimakas rasitus on suotavaa ainoastaan lyhyinä jaksoina, kun koira on ensin kunnolla verrytelty.

koiranlonkka

Kortisoni

Ns. steroidaalisia tulehduslääkkeitä eli kortisonia käytetään lähinnä viimeisenä hoitokeinona nivelrikon hoidossa, kun kipulääkkeillä ei saavuteta toivottua hoitotulosta. Kortisoni on erittäin voimakas tulehdusta poistava lääke, mutta sen on todettu lisäävän nivelruston rappeutumista ja siten pahentavan nivelrikkoa.

Kortisonia ei pidä käyttää nuorille koirille, joille kipulääkkeet ja lepo eivät ole auttaneet. Tällöin on syytä harkita leikkaushoitoa. Kirjoittajan mielestä vanhoille nivelrikosta kärsiville koirille yksittäisistä pitkävaikutteisista kortisonipistoksista ei ole haittaa. Pyrkimyksenä on koiran elämänlaadun parantaminen viimeisinä elinvuosina, kun kipulääkkeet eivät aina auta ja leikkaushoito ei tule kyseeseen.

Nivelrustoon ja nivelnesteeseen vaikuttavat lääkkeet

Kerran viikossa pistoksena annettavaa nivelnesteen ja nivelruston aineenvaihduntaa parantavaa lääkettä voidaan käyttää sekä lonkkaviasta oireilevien nuorien koirien, että nivelrikkoa sairastavien vanhempien koirien hoitoon. Nuorelle koiralle kipulääkehoidon ja levon jälkeen annettu pistoskuuri saattaa nopeuttaa oireiden poistumista ja helpottaa lonkkanivelen niveltulehdusta. Nivelrikkoa sairastavalle koiralle säännöllisesti anettu pistoskuuri saattaa pitää oireet kurissa.

Ravintolisät ja ruokinta

Muina tukihoitoina voidaan käyttää ravintolisiä, jotka sisältävät nivelrustoa suojaavia aineita (mm. glukosamiini, kondroitiinisulfaatti). Lisäksi nivelvaivoista kärsiville koirille on kehitetty erikoisruokia, joita saa ostaa eläinlääkäreiltä. Lonkkaviasta tai nivelrikosta oireileva koira on syytä pitää normaalipainoisena. Ylipaino nopeuttaa nivelrikon etenemistä ja pahentaa siten oireita. Erityisillä laihdutusruuilla saadaan koiran paino pudotettua tavoitteeseen ja sen jälkeen normaalipainon ylläpitämiseen riittää yleensä normaali tai jokin kevyempi ruoka.

Kirurginen hoito

Kirurgista hoitoa harkitaan lonkkaviasta tai nivelrikosta oireileville koirille, joille lääkehoito ja lepo eivät ole auttaneet. Leikkaushoito on potilaskohtaisesti tarkkaan harkittava, johtuen leikkaukseen liittyvistä riskeistä ja taloudellisesta investoinnista. Leikkaukseen ei ole syytä päätyä, jos koiralla todetaan lonkkavika tai nivelrikko, mutta koira ei oireile tai oireilee hyvin lievästi ja lääkehoidolla ja levolla tilanne rauhoittuu.

Lantion kolmoiskatkaisuleikkaus eli triple pelvic osteotomia (TPO)

TPO on leikkausmenetelmä, jota käytetään alle yksivuotiaille koirille, joilla on todettu lonkkavika. Kyseisessä leikkauksessa lantion luihin tehdään kolmeen kohtaan osteotomiat eli keinotekoiset murtumat, jolloin se lantion osa, jossa lonkkamaljakko sijaitsee, voidaan kääntää niin, että reisiluun pää asettuu lonkkamaljakkoon. Tällä hidastetaan tai estetään nivelrikon kehittyminen. Leikkauksen onnistumisen edellytyksenä on se, että leikattava koira on alle yksivuotias (mielellään 6-9 kuukauden ikäinen), röntgenkuvissa ei ole nähtävissä lonkkanivelessä nivelrikkomuutoksia ja lonkkamaljakossa on riittävästi syvyyttä.

Tekonivelleikkaus

Tekonivelleikkaus on soveltuva leikkausmenetelmä kaikenikäisille koirille, joilla on lonkkavika tai lonkkanivelen nivelrikkomuutoksia. Vaurioitunut reisiluun pää ja lonkkamaljakko korvataan keinotekoisella. Leikkaustulos on yleensä hyvä tai erinomainen.

Reisiluun pään poisto

Reisiluun pään poistoleikkauksessa poistetaan vaurioitunut reisluun pää ja kaulaosa. Reisiluun ja lonkkamaljakon välille kehittyy sidekudoksinen valenivel. Leikkaus soveltuu yleensä alle 20 kiloa painaville koirille. Leikkaustulosta on hieman vaikea ennustaa, mutta yleensä koirien elämänlaatu paranee selvästi leikkauksen jälkeen.

Pectineus-lihaksen katkaisu

Nivusalueella sijaitsevan pectineus-lihaksen katkaisua on käytetty lieventämään lonkkaviasta johtuvia oireita. Lihaksen katkaisu helpottaa lonkkanivelen nivelkapseliin aiheutuvaa jännitystä ja siten lieventää kipua. Leikkaus ei siis korjaa nivelen löysyyttä nuorella koiralla, eikä siten estä nivelrikon kehittymistä.

Artikkelin kirjoittanut Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tarja Forell, Koira-Kissaklinikka Oy

Miksi steriloida narttukoira?

Narttukoiran sterilaatiolle on paljon merkittäviä terveydellisiä syitä. Tärkeimpinä näistä voidaan nähdä ennaltaehkäisestä märkäkohdun  / kohtutulehdun estäminen, sekä etenkin nuorten koirien osalta pahanlaatuisten nisäkasvaimien esto. Omistajien kannalta merkittävänä syynä voi olla kiimasta eroon pääsy mikä joillain koirilla voi olla useasti vuoden aikan toistuva vaiva, ja mikä saattaa johtaa hyvinkin pitkäaikaiseen valeraskauden aiheuttamaan masentuneisuuteen.

Varjopuolena sterilaatiolla saattaa olla ylipainon kerääntymisen riski, sekä joillain koirilla virtsan pidätyskyky heikkenee. Tämäkin tosin on usein yhteydessä ylipainoon, mihin onkin erityisesti kiinnitettävä huomiota jos päättää steriloida narttukoiransa. Lisäksi sterilaatio saattaa vaikuttaa turkin määrään ja laatuun.

Tähystyssterilaatio vai perinteinen avosterilaatio?

Koira-Kissaklinikalla sterilaatioita tehdään sekä tähystämällä, että perinteisesti avoleikkauksessa. Tähystyssterilaation etuna on pienemmät haavat, vähäisempi pehmytkudoksen vaurioituminen sekä nopeampi toipumisaika. Operaation tekijän kannalta tähystyssterilaation etuna on huomattavasti parempi näkyvyys vatsaonteloon mikä helpottaa leikkaavan lääkärin työtä. Kun narttukoira steriloidaan tähystämällä poistetaan yleensä vain munasarjat.  Normaalisti kohtu jätetään, mutta jos kohdussa havaitaan jotain poikkeavaa leikkauksen aikana voidaan myös se poistaa tähystysavusteisesti.

Myös avoleikkauksella tehdyssä sterilaatiossa voidaan jättää kohtu ja poistaa vain munasarjat. Tällöin tulee vähemmän pehmytkudosvaurioita.

Tähystämällä steriloitujen lemmikkien toipuminen on nopeaa, ja niiden tarvitsema kipulääkitys huomattavasti vähäisempää kun avona leikkattujen. Näinollen etenkin käyttö- ja urheilukoirille suositellaan tähystyssterilaatiota jolloin saadaan lyhennettyä treenistä poissaoloaika.

Kun harkitset narttukoirasi sterilaatiota muista seuraavat asiat:

  • Edellisestä juoksusta tulee mielellään olla kulunut vähintään 3 kuukautta jotta ei ole riskiä valeraskauden pitkittymisestä.
  • Mieti haluatko tähystys- vai avoleikkauksen.
  • Sterilaatio on leikkaus, joten lemmikin tulee olla terve. Kerro mahdollisista ongelmista aiemmissa nukutuksissa.
  • Lemmikin koko ei  vaikuttaa kumpaa sterilaatiomuotoa suosittelemme.
  • Muista paasto! Eli lemmikin tulee olla 8-12 tuntia syömättä ennen leikkausta. Vettä voi olla vapaasti tarjolla.
  • Lemmikin ruokavalio todennäköisesti muuttuu sterilaation myötä jotta paino pysyy hallinnassa. Kysy ruokinnasta lisää klinikalla!

Nukutuksesta toipuminen vie aina jonkin aikaa. Leikkauspäivänä kotiin pääsyn jälkeen potilasta ei tulisi jättää pitkiksi ajoiksi valvomatta. Toipumisen edetessä normaalisti, voi tähystysleikatun koiran jättää yleensä jo seuraavana päivänä yksin.

Kissan sterilaatio

Nykyisin myös kissoja voidaan steriloida  tähystyksellä. Tutkimuksissa on todettu tähystysleikatuilla vähemmän kipua kuin perinteisesti leikatuilla kissoilla.

Tutkimus eduista kiputuntemuksissa kissojen tähystyssterilaatiossa verrattuna perinteisen sterilaatioon. (pdf, englanti)

Tutkimusartikkeleita

Tutkimuksia avoleikkauksen ja tähystysleikkauksen leikkauksen jälkeisen  kivun ja toipumisen erosta (pdf, englanti):

Duration, complications, stress, and pain of open ovariohysterectomy versus a simple method of laparoscopic-assisted ovariohysterectomy in dogs.

Comparison of pain and postoperative stress in dogs undergoing natural orifice transluminal endoscopic surgery, laparoscopic, and open oophorectomy.

Comparison of Postoperative Pain After Ovariohysterectomy by Harmonic Scalpel-Assisted Laparoscopy Compared with Median Celiotomy and Ligation in Dogs

The Effect of Laparoscopic Versus Open Ovariectomy on Postsurgical Activity in Small Dogs

Mokka soffalla

Tietosuojaseloste
Kirjaudu
Osta nyt, saat laskun vasta ensi kuussa, jolloin valitset milloin ja miten haluat maksaa. Saat jopa 12 kuukautta maksuaikaa ilman korkoa.