Puhelin: 02 2761 999
vastaanotto@koirakissaklinikka.fi
Raviraitti 45, Metsämäki, Turku
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.
Amerikan kissapraktikoiden yhdistys(AAFP) julkaisi vuonna 2019 uuden yhteenvedon kissojen sairauksista joka altistaa myös omistajan sairastumiselle.
Zoonoosi on sairaus joka aiheuttaa sairautta sekä eläimelle ja ihmiselle ja joka tarttuu ihmisestä eläimeen tai eläimestä ihmiseen. Ihminen saa tartunnan joko suoran kontaktin kautta, epäsuorasti kontaminoituneen ruuan tai veden kautta, tai saman vektorin/välittäjän kautta (kuten hyttynen, puutiainen tai kirput) ympäristöstä. Myös suora kontakti kissan ulosteiden kautta, hengitysteiden eritteiden, virtsateiden eritteiden tai infektoituneen ihon ja ihon eritteiden tai puremien sekä raapimisten kautta voi infektion saada.
Yleensä eniten alttiita zoonooseille ovat ihmiset jolla on jo alentunut oma vastustuskyky esim. kortisonilääkityksen tai muun sairauden vuoksi. Yleisesti on todettu että ihmiset harvemmin törmäävät zoonooseihin heidän terveiden lemmikkiensä kautta, ja terveydelliset hyödyt lemmikin omistamisesta on todettu olevan merkittäviä.
Tietyt suolistosairautta aiheuttavat yleiset sairaudet jotka eivät ole kissaspesifisiä kuten Campylobakteerit, Salmonella, ja Yersinia voi suora kontakti kissan kanssa aiheuttaa sairastumisen ihmiselle. Ulosteessa taas olevat enemmän ”kissa spesifiset” Giardia tai Cryptosporidium felis pidetään pienempänä riskinä aiheuttaa ihmiselle sairautta koska ne ovat yleisesti enemmän lajispesifisiä. Muut ulostevälitteiset sairaudet kuten pyörömadot nk. Ancylostoma lajit, suolinkainen Toxocara cati ja alkueläin Toxoplasma gondii tarvitsevat ympäristössään jonkin aikaa jotta ne muuttuvat tartuntakykyiseksi. Tartunnat usein välittyy infektoituneen ruuan, juomaveden tai muun ympäristötekijän kautta ihmiseen. Tämän vuoksi tärkeässä ennaltaehkäisevässä roolissa näiden sairauksien kohdalla on ruuan keittäminen ja hedelmien ja marjojen tarkka pesu tai keittäminen. Ihmiset jolla alentunut puolustuskyky tulisi välttää kontaktia sellaisten kissojen kanssa jonka terveydellisestä tilasta ei ole tietoa tai kissojen kanssa jolla ripuli. Käsihygienian tärkeyttä ei voi myöskään korostaa riittävästi käsiteltäessä raakaa lihaa, tai puutarhatöiden jälkeen.
Raaka liha voi sisältää suolistopatogeeneja kuten Campylobakteeri lajeja tai enterotoksista Escherichia coli ja Salmonella lajeja. Pakastus ei tuhoa lihasta näitä patogeeneja, jolloin syöttämällä tällaista ravintoa voi ihminen kissan ulosteen välityksellä altistua kyseisille patogeeneille jotka aiheuttaa ihmiselle yleensä voimakkaita oksennus ja ripulioireita. Pyörömato Ancylostoma lajit voi larvamuotoisena kulkeutua ihmisen ihokudoksiin ja Toxocara cati suolinkaista on ihmisillä tavattu silmässä ja sisäelimissä. Madonmunien eritys on yleisesti korkeampaa pennuilla, aikuisikää kohden elimistön oma vastustuskyky sisäloisia kohtaan paranee jolloin ulostenäytteiden tutkiminen 1-2 kertaa vuodessa ja sen perusteella madotuksen suunnittelu olisi järkevää.
Kissojen ulosteen välityksellä Toxoplasma gondii;n ookysta voi niin kutsutun sporulaation jälkeen infektoida ihmisen. Sporulaatio kestää noin 1-3 pv jolloin kissalaatikon päivittäisellä siivoamisella riski pysyy mahdollisimman matalalla. Samon kissalaatikon säännöllinen pesu saippualla myös suositeltavaa. Lisäksi on todettu tutkimuksissa ettei toksoplasma infektio yleensä ole ollut omalta kissalta vaan ympäristökontaminaationa raan lihan tai kissan ulosteella kontaminoituneesta maaperästä. Tämän vuoksi puutarhatöiden teko suojahansikkain on myös tästä näkökulmasta suositeltavaa. Kissanomistajuutta on tutkittu suhteessa toksoplasmasairastavuuteen, ja on todettu todella minimaaliset riskit, jopa HIV sairautta sairastavilla. Raskaana olevilla naisilla jolla ei ole nk. toksoplasma vasta-aineita voivat saada vakavia seuraamuksia sikiölleen kuten keskemenon tai sikiön hermostollisia häiriöitä etenkin raskauden alkuvaiheessa mikäli ihminen saa tartunnan.
Kissojen puremien yhteydessä useimmiten bakteerit kuten Pasteurella lajit ja Staphylococcus lajit aiheuttavat ihmisellä rasvakudoksen tulehduksen. Pahimmillaan kissan puremat johtaa verenmyrkytykseen, aivokalvotulehdukseen, sydämen läppätulehdukseen tai bakteeriseen niveltulehdukseen. Immuunipuolustukseltaan heikommat ihmiset tai ihmiset jotka altistuvat bakteereille kuten Capnocytophaga canimorsus tai Capnocytophaga cynodegmi saavat suuremmalla todennäköisyydellä vakavia bakteeritulehduksia. Tämän vuoksi kissan puremia ei saisi ihmisillä jättää hoitamatta antibiootein.
Kissan kirppua Ctenocephalides felis ei ole vielä Suomessa todettu endeemisenä mutta Skandinaviaa lukuunottamatta se on euroopassa yleinen kissojen ulkoloinen. Tämä ulkoloinen toimii Bartonella lajien sairauden välittäjänä kissoilla. Bartonella bakteeri sijaitsee kissojen suussa, iholla ja kynsissä jolloin pureman kautta bakteeri siirtyy ihmiseen ja voi aiheuttaa sydänläppätulehdusta, moniniveltulehdusta, kuumeilua, aivosairautta, päänsärkyä ym. Näin ollen kirpun esiintymisalueilla muualla euroopassa kuin skandinaviassa on kissoilla syytä käyttää lääkitystä kirppuja vastaan.
Kissoilla sienilajit kuten Sporothrix ja dermatofyytit aiheuttavat ihon pinnallisia infektioita. Yleensä jos oireita on sekä kissalla ja omistajalla on kyseessä ympäristössä oleva infektion lähde.
Kissoilla jolla todetaan metisilliini resistentti Staphylococcus Aureus (MRSA)(sairaalabakteeritartunta) ja Staphylococcus pseudintermedius todennäköisesti levittävät sitä ympärillä oleviin yksilöihin. MRSA kissalla katsotaan yleensä olevan peräisin perheen ihmisiltä, eli ns. ”käänteinen zoonoosi”.
Varallisin kissan pureman välityksellä välittyvä sairaus on raivotauti eli rabies, jota onneksemme ei ole endeemisenä Suomessa, Etelä-Euroopassa sairauteen on säännöllisin väliajoin törmätty etenkin tuontieläimissä. Tuontieläinten kohdalla tätä riskiä tulisi arvioida, sillä raivotautia löytyy edelleen endeemisenä Itä-Euroopan maissa.
Bordetella bronchiseptica ja Chlamydia felis voivat aiheuttaa lievän hengitystiesairauden kissalla. Klamydian epäillään aiheuttavan ihmisillä silmän sidekalvon tulehdusta. Bordetella harvoin tarttuu ihmisiin, mutta alentuneessa puolustuskyvyssä voi se tarttua.
Lintu-influenssan on todettu aika ajoin tartuttaneen kissoja, mutta kissan aiheuttamaa influenssatartuntaa ihmiselle pidetään epätodennäköisenä.
Leptospiroosia ei ole vielä Suomessa todettu endeemisenä, mutta sairautta on jo todettu Suomen rajojen tuntumassa. Leptospiratartunta tapahtuu kontaminoituneen veden välityksellä josta seuraa munuaistulehdusoireet ja joillakin maksantoimintahäiriö.
On lukuisia infektoita jotka voivat tarttua kirppujen tai puutiaisten välityksellä kissasta ihmiseen. Tutkimuksissa on myös todettu että lemmikkiomistajuus nostaa riskiä ihmisellä altistua puutiaisten puremille. Lemmikin suojaus puutiais-, kirppu- ja hyönteispuremilta on tärkeää ulkoloislääkkein. Borrelia burdorferi ja Anaplasma phagocytophilum ovat puutiaisvälitteisiä sairauksia jotka ovat endeemisiä Suomessa ja niiden on todettu infektoineen kissan jolloin se voi myös altistaa ihmisen sairaudelle puutiaisen välityksellä. Puutiaisvälitteiset sairaudet aiheuttavat ihmisillä yleisesti kuumeilua ja keskushermosto-oireita, niveloireita, lihaskipuja ja muita yleisoireita.
Etelä-Euroopassa endeemisenä löytyy myös hietasääsken välittämä Leishmania sairaus joka voi olla ihmiselle pahimmassa tapauksessa tappava tauti. Kissa voi saada nk. vanhan ja uuden maailman leishmania kannan ja jos kissa tuodaan endeemiseltä alueelta on nämä asiat tarkistettava.
Yleisesti voidaan todeta että terve kissa jolla ei ole merkkejä suolisto-oireista, silmäsairauksista, hengitystiesairauksista, iho tai virtsatieoireista ja jonka sisä ja ulkoloishäädöstä huolehditaan ei altista omistajaansa zoonoottisille sairauksille.
Artikkeli on tehty yhteenvetona soveltuvin osin artikkelista 2019 AAFP Feline Zoonoses Guidelines, joka on julkaistu Marraskuussa 2019 Journal of Feline Medicine and Surgery;ssä. Artikkeli on julkaistu Turokatti lehdessä 1/2020
