Kissan sydänsairauksista yleisimpiä ovat kardiomyopatiat. Lisäksi kissoilla esiintyy samoja synnynnäisiä sydänsairauksia kuin koirilla. Kardiomyopatioilla tarkoitetaan sydänlihaksen sairautta, jossa sydänlihas paksuuntuu (HCM), ohenee (DCM), jäykistyy (RCM) tai rasvoittuu niin että seurauksena on rytmihäiriö (ARVC). Monet systeemiset sairaudet voivat kissalla aiheuttaa sydänmuutoksia. Näitä sairauksia ovat mm. kilpirauhasen liikatoiminta ja korkea verenpaine.

Kissalle on tyypillistä, ettei sydämestä aina kuulu sivuääntä, vaikka sydänsairaus olisikin selkeästi havaittavissa. Toisaalta kissalla voi kuulua sivuääni, joka on dynaaminen ja voi liittyä sydämen korkeaan syketiheyteen. Sydämen sivuääni ei siis kissalla välttämättä tarkoita sydänsairautta. Tämän vuoksi suositellaan sydämen ultraäänitutkimusta kaikille kissoille, joilla todetaan sydämessä sivuääni, sekä lisäksi niille, joilla epäillään sydänsairautta oireiden perusteella, vaikka sivuääntä ei kuuluisikaan.

Tietyillä kissaroduilla on lisääntynyt alttius tietyille sydänsairauksille. HCM:lle alttiita rotuja ovat mm. Maine Coon, Amerikan lyhytkarvakissa, Brittiläinen lyhytkarva, Norjalainen metsäkissa, Persialainen ja Ragdoll, kotikissat ovat kuitenkin yleisimmin edustettuina.

Myös kissalla sydänsairauden diagnostiikkaan kuuluu verenpaineen mittaus ja sydämen ultraäänitutkimus. Yli 7 vuoden ikäisiltä kissoilta tarkistetaan kilpirauhasarvo. Tulevaisuudessa verinäytteen ProBNP arvo voi toimia hyvänä erottelutestinä oireettomalle kissalle, onko kissalla mahdollisesti sydänsairaus vai ei. Sairauden laatua testi ei kuitenkaan erota. Usein sydänpotilaalta otetaan myös verinäytteet mm. maksan ja munuaisten toiminnan selvittämiseksi. Jos vanhalla kissalla epäillään sydänlihassairautta, on kilpirauhasarvo aina tutkittava.

Elisa Välimäki, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri