Mikä on furunkuloosi? Englanniksi käytetään sairaudesta nimikettä chronic pododermatitis with interdigital furunculosis (CPIF). Kysessä on erittäin yleinen ongelma koirilla johon on tärkeä puuttua aikaisessa vaiheessa ettei sairaus etene krooniseksi aiheuttaen tassun vakavia muutoksia ja voimakasta kipua.
Ongelman taustalla on tekijä, joka aiheuttaa sen, että koira alkaa kävelemään tassulla virheasennossa jolloin painoa siirtyy tassun anturan sijaan karvaiselle iho-alueelle. Tämän seurauksena ihon karvatuppi menee ihoon sisälle etenkin lyhytkarvaisilla roduilla aiheuttaen vierasesinereaktion. Tämä tulehdusreaktio johtaa siihen, että muodostuu follikkeleita eli tulehdusrakkuloita jotka jossain kohtaa puhkeaa ihon sisälle vapauttaen karvatupen keratiinin ja talieritteen ihon sisälle johtaen entistä voimakkaampaan tulehdusreaktion. Tulehdus alkaa “kiipeämään” ylöspäin fistelimaista reittiä pitkin, ja puhkeaa tassun yläpinnalla, jossa vähemmän painetta kuin tassun alapinnalla.
Mikäli tämä tulehdusketju uusii johtaa se tassussa kroonisiin muutoksiin, joka vaatii hiilidioksidilaserkirurgiaa, että kroonisia muutoksia saadaan poistettua ja kipua lievennettyä.
Yleisimmän ensisijaiset aiheuttajat, jotka johtaa furunkuloosimuutosten muodostumiseen on nk. atoppiinen dermatiitti, ja ruoka-aine sopimattomuus, mutta tutkimuksissa on todettu myös että rakenne, kyynerpää vajakehittyneisyys, tuki ja liikuntaelinten sairaudet kuten moniniveltulehdukset, lonkkanivelrikko,patellaluksaatio sekä ristisidevammat voi aiheuttaa sairautta. Hormonaaliset sairaudet kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen liikatoiminta, indusoitu lisämunuaisen liikatoiminta on todettu myös aiheuttajiksi. Myös demodikoosi, imusuonen tulehdus, ichtyoosi, epielitrooffinen lymfooma, syringomyelia on todettu ensisijaiseksi aiheuttajiksi.
Toissijaisesti tassuun tulee usein bakteeri tai hiivatulehdus ja tutkimuksissa on todettu että näissä tulehduksissa jopa 21,2%:ssa on todettu bakteereissa antibioottiresistenttiyttä koska potilaat ovat saaneet useita antibioottikuureja vaikka se ei ole avain onneen tässä sairaudessa.
Tutkimuksissa altistavana tekijänä tärkein aiheuttaja on ylipaino, mutta myös lyhytkarvaisuus ja tuki ja liikuntaelinsairaudet kuten epänormaali jalan asento, nivelrikko enemmän kuin 1 nivelessä sekä lonkkanivel rikko on todettu altistavaksi tekijäksi. Todettiin myös että kyynernivelen vajaakehittyneisyys, takajalan amputaatio ja polvilumpion luksaati sekä neurologiset tilat jotka johtaa horjumiseen (ataksia) on altistavia tekijöitä
Sairauden ylläpitäviä tekijöitä ovat muun muassa tassun tulehdusreaktiot joita pyritään hallitsemaan usein lääkkeellisesti, mutta myös rakenteelliset muutokset kuten valeanturamuutokset ja kystisest follikulat. Valeanturamuodostus muodostuu kun iho anturan vieressä joutuu kantamaan jalan painoa anturan sijaan. Näitä rakenteellisia muutoksia hoidetaan usein kirurgisesti hiilidioksidilaserin kanssa jolla palautetaan tassun normaali anatomia.
Tieteellisiä tutkimusartikkeleita
Nuttall TJ. Chronic pododermatitis and interdigital furunculosis in dogs. Companion Animal 2019; 24: 194-200.
Frey R. A retrospective case series of the postoperative outcome for 30 dogs with inflammatory interdigital nodules, surgically treated with carbon dioxide laser and a nonantimicrobial wound-healing protocol Veterinary Dermatology. 2023;34:150–155.
Harkitsetko kesälomalla suuntaavasi koirasi kanssa etelään? Muista suunnitella koirasi mukaan tulo huolella!
Puutiaisvälitteiset ja muiden niveljalkaisten (vektorit) välittämät sairaudet ovat yhä isompi uhka myös suomalaiselle koiralle. Ennaltaehkäisyllä suojaamme lemmikkimme monelta sairaudelta niin kotimaassa mutta etenkin matkatessa Suomesta etelään. Näistä tärkeimpänä esimerkkinä puutiaisvälitteiset sairaudet kuten rikketsioosi, anaplasmoosi, ehrlichioosi sekä hyttysten välittämät dirofilarioosi(sydänmatotauti) sekä leishmania.
Koirien sairauksien ennaltaehkäisy ovat tärkeimpiä tekijöitä sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi.
Mitä ennakkovalmisteluita lähtiessä pitäisi muistaa?
Ennakkovalmistelut riippuu osittain vierailun kestosta sekä matkakohteesta.
Kaikki matkustavat eläimet tulee olla tunnistusmerkittyjä eli mikrosirutettuja ja eläimillä tulee olla matkustusasiakirja eli passi jossa ilmenee tunnistusmerkintä(mikrosiru) sekä eläimen ja omistajan tiedot.
Rokotukset
Euroopassa matkustaessa on lainsäädännöllisesti vaadittu, että lemmikki on rokotettu raivotautia vastaan.
Matkustaessa maihin jossa esiintyy leptospiroosia on suositeltavaa mikäli maassa viipyy pidempään että koiralle annetaan leptospiroosi rokote sarja ennen alueelle lähtöä. Leptospiroosi aiheuttaa epäspesifisiä oireita kuten esimerkiksi kuumeilu ja/tai lisääntynyt juominen. Pahimmillaan sairaus voi johtaa munuaisten toiminnan heikentymiseen.
Tartunnan koira saa likaantuneesta vedestä.
Puutiaistarkoitteet
Puutiaishäädöillä suojaudutaan mm. Dermacentor reticulatuksen, ruskean koirapunkin eli Rhipicephalus sanguineuksen, sekä meillä tutumman Ixodes ricinuksen välityksellä välittyviltä taudeilta.
Näistä Borrelioosi, Ehrlichia, Anaplasma, Babesioosi sekä Riketsioosi, aiheuttaa usein epäspesifisiä oireita kuten kuumeilua, väsymystä, niveloireilua, jotka voi tapauskohtaisesti johtaa jopa vakaviin oireisiin. Osa sairauksista aiheuttavat voimakasta verenvuototaipumusta, punasolujen tuhoa sekä elinkohtaista toiminnan heikentymistä joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa koiran menehtymiseen.
Poikkeuksena muihin puutiaisvälitteisiin sairauksiin jossa sairaudet välittyy punkin pureman kautta puutiaisen syljen välityksellä hepazoonoosi tarttuu koiran niellessä puutiaisen. Hepatozoonoosi aiheuttaa myös koirille epäspesifisiä oireita kuten mm. kuume väsymys jne.
Kirpputarkoitteet
Kirppuhäädöllä suojaudutaan bartonelloosia sekä koiran heisimatoa (Dipylidium caninum) vastaan. Koiran heisimatotartunta on eläimellä oireeton. Bartonelloosi voi aiheuttaa sydämen läppätulehdusta.
Lääkkeellisiä kirppu sekä puutiaishäätöjä on lukuisia markkinoilla. Lääkkeiden vaikutuksen alkamisajankohta vaihtelee lääkkeen antotavasta. Niin kutsutuiden ”Spot on” niskaan iholle annosteltavien valmisteiden vaikutusaika alkaa noin 48 h kuluessa. Punkkipantojen vaikutusaika alkaa noin 1 viikon kuluessa. Suun kautta annosteltavan lääkkeen vaikutusaika on tutkimuksien mukaan 12 h. Myös lääkkeiden vaikutusajat riippuu valmisteesta jolloin lääkkeen uusimisesta tulisi huolehtia tarkoin.
Hyönteispuremilta suojautuminen
Hyttysten puremilta suojauduttaessa suojaudutaan myös mm. dirofilarioosilta eli sydänmatotaudilta, sekä leishmanialta.
Leishmania on laajalle Etelä-Euroopan maissa levinnyt tauti joka aiheuttaa lievimmillään iho-oireilua mutta voi aiheuttaa myös koko elimistön nk. viskeraalia (sisäelimissä tuhoa tekevää) leishmaniaa joka johtaa sisäelinten toiminnan heikkenemiseen ja lopulta eläimen menehtymiseen. Etelä-Euroopassa menehtyy myös lukuisia ihmisiä vuosittain Leishmaniaan.
Sydänmatotautia on kahta eri lajia josta toinen hakeutuu iholle aiheuttaen iho-oireita (Dirofilaria repens) sekä Dirofilaria immitis joka johtaa matojen aikuistuessa hakeutumisen keuhkovaltimoon ja sydämeen aiheuttaen pahimmassa tapauksessa sydämen vajaatoiminnan. Alla vasemmalla Dirofilaria immitiksen esiintymisalue ja oikealla Dirofilaria repeisin esiintymisalue.
Ekinokokki
Lainsäädännöllisesti matkustaessa koiran kanssa maihin jossa esiintyy ekinokokkoosia on takaisin tullessa koira matolääkittävä 1-5 vrk ennen Suomeen tuloa.
Koira saa tartunnan syödessään jyrsijöitä joilla infektio. Tartunta on koirassa oireeton ja koira välittää sairautta ulosteen mukana, ihminen voi joutua välillisesti väli-isännäksi ekinokokkoosille saadessaan tartunnan esimerkiksi ulosteiden likaamien marjojen, sienien, juomaveden välityksellä. Ihmisessä myyräekinokokki aiheuttaa nk. alveolaarisen ekinokokkoosin, jonka oireet ilmenevät yleensä vasta vuosien (usein10-15 vuoden) kuluttua infektiosta. Pahimmillaan laajeneva rakkulainen kysta voi ajan myötä syrjäyttää kasvainmaisesti koko maksakudoksen.
Muita sairauksia
Niin kutsuttu silmämato eli Thelazia on Etelä-Euroopassa endeemisenä esiintyvä nematodi, joka on hedelmähyttysen (Phortica variegata) välittämä. Viime vuosina on havaittu, että madon levinneisyys laajenee jatkuvasti. Mato välittyy hyttysestä suoraan eläimen silmään jossa se aikuistuu silmän pinnalla. Oireena koiralle ilmenee sidekalvon sekä silmäluomien tulehdusta, kyynelvuotoa sekä muita silmä-oireita. Kuukausittaisella lääkityksellä silmämadon kehittyminen voidaan estää.
Pienen sydänmadon Angiostrongylus vasorum koira saa niellessä loisen väli-isäntänä toimivan etanan tai kotilon joka saanut tartunnan. Koirassa toukka vaeltaa keuhkovaltimoihin. Keuhkovaltimoissa toukat aikuistuvat sekä aiheuttavat oireita kuten yskä, ja verenvuototaipumusta jne. Sairauden epäillään jo levinneen Suomeen. Kuukausittaisella lääkityksellä matkustaessa alueille jossa sairaus on endeeminen voidaan ennaltaehkäistä infektio.
Miten kaikkia näitä vastaan tulisi suojautua?
Useat lääkeaineet tehoaa sekä puutiaisia vastaan kuin myös kirppuja vastaan, ja samalla myös hietasääskiä sekä muita hyönteisiä vastaan. Useimmiten joudutaan käyttämään vähintään kahta eri valmistetta ennaltaehkäisyyn matkustaessa Etelä-Eurooppaan. Suosittelemme kääntymään vielä ennen matkaa eläinlääkärin puoleen jotta saat kaikki tarvittavat lääkkeet ennen matkaa.
Mistä saan maakohtaisista tuontisäädöksistä lisää tietoa?
Koko Euroopassa on EU-tuonti ja vientisäädöksien lisäksi maakohtaisia säädöksiä jotka tulee tarkastaa ennen matkalle lähtöä.
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti+ja+vienti/
EU-maiden järjestöjen internetsivustoja:
Alankomaat;
http://www.government.nl/issues/agriculture-and-livestock/animals/bringing-pets-to-the-netherlands
Bulgaria;
http://www.mzh.government.bg/MZH/Home.aspx
Maalla ei ole hallinnollisilla sivuilla eläinten matkustusohjeita, vaan noudatetaan EU:n yleisiä matkustussäädöksiä.
Espanja;
http://www.magrama.gob.es/en/ganaderia/legislacion/animales-compania-normativa-zoosanitaria.aspx
Irlanti;
http://www.agriculture.gov.ie/pets/
Iso-Britannia;
http://www.defra.gov.uk/wildlife-pets/pets/travel/pets/pet-owners/#a
Itävalta; http://www.bmg.gv.at/home/Schwerpunkte/Tiergesundheit/Veterinaerwesen_Handel/Ein_und_Durchfuhr/
Kreikka;
http://www.minagric.gr/en
Kypros;
http://www.moa.gov.cy/moa/vs/vs.nsf/vs07_en/vs07_en?OpenDocument
Liettua;
http://vmvt.lt/animal-health/travelling-pets?language=en
Luxemburg;
http://www.asv.public.lu/fr/sante-protection/animaux-compagnie/voyager/index.html
Malta;
http://vafd.gov.mt/pet-travel-scheme?l=1
Portugali;
http://www.dgv.min-agricultura.pt/portal/page/portal/DGV/genericos?generico=4406178&cboui=4406178
Puola;
http://www.wetgiw.gov.pl/index.php?action=art&a_id=4059
Ranska;
http://agriculture.gouv.fr/transport
Romania;
http://www.maap.ro/en/
Suomi;
https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/
Slovakia;
http://www.svps.sk/english/
Slovenia;
http://www.vurs.gov.si/en/for_citizens/pet_animals/
Tšekki;
http://www.svscr.cz/index.php?basket=-5363560&sid=79dgm80nbsdtk9l89uookl9257&art=1559
Unkari;
http://www.nebih.gov.hu/en/specialities/ah_awf_dir/public_data/other/non_comm_pet_movement.html
Viro;
http://www.vet.agri.ee/?op=body&id=390
Efta maat
Norja;
http://mattilsynet.no/dyr_og_dyrehold/reise_med_kjaledyr/hund_katt_ilder_til_norge/
Uutiskirjeen teksti on tehty yhteenvetona ELL Johanna Koposen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen lisensiaattitutkielmasta; Matkustavan koiran terveysvaarat Euroopassa, joka valmistui maaliskuussa 2014.
OHJEITA LEMMIKINOMISTAJALLE KYYNPUREMATAPAUKSESSA
Kyynpurema vaatii aina eläinlääkärin antamaa hoitoa. Lemmikki tulisi toimittaa pikaisesti pureman jälkeen eläinlääkäriin. Kuljettamisessa pyritään välttämään lemmikin turhaa liikuttelua. Kyytabletteja ei tule käyttää, paitsi siinä tapauksessa jos koiran/kissan hengitystiet uhkaavat äkillisesti tukkeutua. Jos lemmikin tajunta vaikuttaa alentuneelta, ei saa yrittää antaa suun kautta nesteitä eikä lääkkeitä.
Eläinlääkärissä lemmikin vointi tutkitaan ja tyypillisesti otetaan verinäytteet mm. punasoluosuuden, maksa- ja munuaisarvojen sekä hyytymistekijöiden tutkimiseksi. Kyynpuremapotilaalle aloitetaan suonensisäinen nestehoito suonissa kiertävän veren määrän laskun korjaamiseksi ja kipuun annetaan tyypillisesti opioidikipulääkettä. Kyynpureman hoidossa voidaan käyttää myös kyynmyrkyn vasta-ainetta. Mikäli hoito saadaan aloitettua ajoissa, on ennuste toipumiselle yleensä hyvä.
Suomessa tavattavan kyyn (Vipera berus) puremassaan erittämässä myrkyssä on useita erilaisia toksiineja, jotka voivat suoraan vaikuttaa haitallisesti munuaisiin sekä sydämeen. Kyynmyrkyllä on myös proteiineja hajottava vaikutus. Levitessään verenkiertoon kyynmyrkky aiheuttaa seinämävaurion verisuoniin, jolloin suonista pääsee tihkumaan nestettä, verisoluja ja proteiineja ympäröiviin kudoksiin. Edelläkuvatusta aiheutuu veritilavuuden lasku (suonissa kiertävän veren määrä vähenee) ja sitä kautta verenpaineen lasku sekä punasolujen rikkoutumista verisuonissa, anemiaa ja hyytymishäiriöitä. Myös keuhkoihin kohdistuvia haittoja, kuten nestepöhö, voi muodostua. Puremakohtaan muodostuu voimakas turvotus, joka on kivulias ja usein leviää vähitellen ihon alla laajemmalle alueelle. Kyynpuremapotilailla voi esiintyä myös oksentelua, kuivumista ja apaattisuutta/väsyneisyyttä.
Kirjoittanut eläinlääkäri Jenna Seppälä
