JOULUNA ON HYVÄ MUISTAA, ETTÄ MONET IHMISTEN HERKUT SEKÄ KAUNIIT KUKAT VOIVAT OLLA LEMMIKEILLE HAITALLISIA JA JOPA MYRKYLLISIÄ.

Yleisimpiä myrkytysoireita ovat oksentelu, kuolaaminen, kouristukset, heikkous, tiheä hengitys, kalpeat ikenet ja joko nopea tai hidas pulssi. Kun tiedetään lemmikin syöneen jotakin myrkyllistä, ja jos siitä ei ole aikaa yli kahta tuntia, on ensiapuna oksetus: Ota pieni nokare suolaa, lisää siihen hieman vettä ja työnnä nokare eläimen nieluun. Jos oksetus ei tällä tavalla onnistu, älä yritä uudestaan, sillä myös suola on suurempina määrinä haitallista. Eläinlääkärissä lemmikki voidaan turvallisesti oksettaa pistoksena annettavalla lääkkeellä. Lääkehiiltä on hyvä pitää kaapissa varalla. Lääkehiilen annos myrkytystapauksissa on 1g/kg. Jos lemmikki saa voimakkaita oireita, on aina syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin.

SUKLAA

Suklaassa on myrkyllistä sen sisältämä teoobromiini. Teobromiinia on eniten tummassa taloussuklaassa, kun taas maitosuklaassa sitä on vähiten. Teobromiini on myrkyllistä sekä koirille, että kissoille. Myrkyllinen tappava annos on 100-250mg/kg. Joillakin voi ilmetä maha suolikanavan oireita 20 mg/kg annoksella, kun taas vakavia oireita 40-50 mg/kg annoksella ja kouristuksia 60 mg/kg annoksilla.

Myrkyllinen annos/eläimen painokilo:​
*Makeuttamaton kaakaojauhe 0.8 g/kg (=2 maustemitallista/kg)​
*Tumma, makeuttamaton leivontasuklaa 1.4 g/kg​
*Kaakaojuomajauhe 4 g/kg​
*Maitosuklaa 10 g/kg

VIINIRYPÄLEET JA RUSINAT

Viinirypäleet ja rusinat voivat aiheuttaa äkillisen munuaisten vajaatoiminnan ja ovat myrkyllisiä sekä koirille, että kissoille. Mikä tahansa määrä voi olla potentiaalisesti myrkyllinen, eli jopa 1 viinirypäle / kg, taikka 11-31g rusinoita / kg voi aiheuttaa myrkytysoireita. Jotkut koirat ja kissat voivat kuitenkin sietää viinirypäleitä ja rusinoita, eivätkä tällöin saa oireita.

PÄHKINÄT

Lähes kaikki pähkinät ovat haitallisia ainakin koirille. Macadamia-pähkinöistä voi tulla myrkytysoireita ja useista muista pähkinöistä voi tulla ainakin vatsaärsytystä. Yleissääntönä onkin hyvä pitää, että mitään pähkinöitä ei saa syöttää koiralle, eikä myöskään kissalle.

PULLATAIKINA

Kohoamassa oleva pullataikina houkuttelee monia koiria. Jos koira pääsee syömään taikinaa, se kohoaa mahassa ja käymisen sivutuotteena syntyy etanoli-alkoholia. Koira on hyvä viedä viipymättä eläinlääkäriin, missä koira oksetetaan. Pahimmassa tapauksessa taikinaa voidaan joutua poistamaan leikkaamalla. Pidä siis taikina aina kohoamassa sellaisessa paikassa, ettei koira ylety siihen!

JOULUKINKKU

Kinkun rasva ja sekä muut suolaiset ja rasvaiset ruoat voivat aiheuttaa lemmikille pahojakin vatsavaivoja, eivätkä siksi sovellu lemmikkien jouluherkuiksi. Myös kinkun luista saattaa irrota teräviä palasia koiran pureskellessa niitä. Luun palaset voivat vahingoittaa ruoansulatuskanavaa, aiheuttaa ummetusta ja pahimmassa tapauksessa suolitukoksen. Jos koira on pureskellut ja syönyt kinkun luuta, kannattaa antaa ensiavuksi tankoparsaa (kietoutuu terävien esineiden ympärille ruoansulatuskanavassa) sekä parafiiniöljyä 1ml/kg.

LAHJANARUT

Varsinkin kissat ovat usein hyvin kiinnostuneita pakettien lahjanaruista ja leikkivät niillä mielellään. Lahjanarut (ja toki muutkin narut/langat) ovat kuitenkin kissalle hengenvaarallisia jos kissa pääsee niitä nielemään. Naru voi aiheuttaa kissalle suolitukoksen ja pahimmassa tapauksessa viiltää suolen puhki. Jos kissasi on syönyt lahjanarua, ota aina yhteyttä eläinlääkäriin.

JOULUKUKAT

Useat joulukukat ovat valitettavasti kissalle syötynä/pureskeltuna myrkyllisiä. Syötynä nämä kukat voivat aiheuttaa voimakastakin mahaärsytystä. Tällöin ensiavuksi kannattaa antaa juotavaa (vettä tai piimää jos kissa tottunut sitä juomaan.) Lisäksi muun muassa joulutähti aiheuttaa myös limakalvoärsytystä, jolloin lemmikin suu ja huulet on hyvä huuhdella huolellisesti vedellä. Jos kissa saa voimakkaampia oireita, ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin. Tässä listassa lueteltu joitakin myrkyllisiä joulukasveja:

• Amaryllis
• Atsalea
• Hyasintti sekä hyasintin sipuli
• Japanin talvimarja
• Jouluruusu
• Tulilatva
• Joulutähti
• Orjanlaakeri
• Misteli
• Tulppaani
• Muratti

Tutustu laajempaan listaan kissoille myrkyllisistä kasveista

Kennelyskä on yksi yleisimmistä koirien virustaudeista. Taudin itämisaika on 1-14 vuorokautta, ja se leviää tehokkaasti koirien välillä näiden nuuhkiessa toisiaan esimerkiksi koirapuistoissa tai koiranäyttelyissä. Taudin aiheuttaja, parainfluenssavirus,  on RNA virus joka kuuluu samaan sukuun koirien penikkataudin kanssa.

Miten kennelyskä tarttuu

Yskää aiheuttava parainfluenssavirus leviää pisaratartuntana tartunnan saaneiden hengitysteistä. Ennen tartuntaa koirat ovat usein olleet kosketuksissa isompaan koirapopulaatioon esim. koiranäyttelyissä, kenneleissä, koulutustilaisuuksissa ym. Tauti leviää myös vesikuppien, eri kosketuspintojen, ja ihmisen kosketuksen kautta. Virus lisääntyy hengitysteiden epiteelisolukolla nenän limakalvoilla, nielussa, keuhkoputkissa sekä hengitysteiden imusolmukkeissa.

Kennelyskän oireet

Tartunta aiheuttaa useimmiten nuorille koirille ylempien hengitysteiden tulehduksen, oireena voimakasta yskimistä ja kröhimistä sekä sierainvuotoa. Koiran yskiessä limaa tuntuu siltä kuin koira oksentaisi. Lisäksi voi esiintyä silmien sidekalvon tulehdusta jolloin silmät punoittavat ja vuotavat.

Yskän jatkuessa pitempään syynä on usein se, että koira on virustartunnan seurauksena saanut myös samanaikaisen bakteeri-infektion (aiheuttajina esim. Bordetella bronchiseptica tai Mycoplasma). Yleisinfektiota aiheutuu harvoin mutta mikäli koiran yleisvointi heikkenee, nousee kuume tai ruokahalu heikkenee, on hyvä viedä koira tutkimuksiin.

Kennelyskän ikävimpiä jälkitauteja on keuhkokuume (joskus hyvin kohtalokas) ja sydänlihastulehdukset.

Miten kennelyskää voi hoitaa kotona:

• Koiralle voi antaa yskäoireita lievittämään limaa irrottavaa lääkitystä; ole yhteydessä eläinlääkäriin lääkityksen aloittamisesta
• Höyryhengitys: kosteaan lämpimään suihkuhuoneeseen hetkeksi.
• Pidetään silmät ja sieraimet puhtaana (pyyhi silmäpuhdistuslapulla joka kastettu keitettyyn veteen).
• Pidetään koira levossa eli ulkoillaan vain niin että koira saa tehtyä tarpeensa ja seurattava koiran ruumiinlämpöä ( kotioloissa noin 37,5-38,5 °C.)
• Huolehditaan että koira juo ja syö normaalisti.

Parainfluenssan ja bordetella bronchiseptican ennaltaehkäisy:

Markkinoilla on nahan alle pistettäviä (pelkkä parainfluenssa) sekä sierainontelon limakalvoille sumutettavaa valmistetta (parainfluenssa ja bordetella).

Sierainonteloon sumutettavan valmisteen on tutkittu immunivasteen lisäksi aiheuttavan paikallisen reaktion jolla uskotaan olevan ” hengitysteihin sisäänpääsyn suojaava vaikutus”. Etenkin tämän rokotteen jälkeen osa koirista saavat lievän flunssan ja voivat sekä yskiä että niiskutella.

Kennelyskärokote annetaan yleensä penturokotuksien yhteydessä kun pennut saavat nk. nelosrokotteen joka tehostetaan pentuiässä kuukauden kuluttua ja sen jälkeen vuoden ikäisenä. Emältä saadut vasta-aineet voivat vaikuttaa vasta-aineiden muodostukseen 12 viikon rokotuksen kohdalla, jolloin 16 viikon rokotuksen yhteydessä immuunivastetta saadaan vielä tehostettua. Vaihtoehtoisesti pennulle voidaan antaa nk. kolmoisrokote ja sieraimeen sumutettava rokote.

Kennelyskärokote tulisi tehostaa vuosittain jotta rokotteen teho pysyy mahdollisimman hyvänä. Jos koira osallistuu isoihin koiratapahtumiin on tärkeää että rokotukset annetaan ohjeiden mukaan.

Näyttelyissä ja muissa koiratapahtumissa tartunnan välttäminen on vaikeaa, joten sairaiden koirien näyttelyyn viemistä tulisi ehdottomasti välttää.

Ympäristön desinfektointi

Tartunta-alueet pystytään puhdistamaan kloriitin avulla ( 5,6% natrium hypokloriittia) sekoitetaan 1:32 veteen voidaan käyttää pintojen puhdistukseen.

Käsien pesu ja desinfektio,sekä ”karanteeni ” eli koiraa ei käytetä julkisissa paikoissa kun se on sairas ja juuri toipumassa on tärkeä osa kennelyskäinfektion leviämisen ennaltaehkäisyssä.

Koiran äkillisissä oksennus- ja ripulitaudeissa lemmikki menettää nopeasti elimistöstään nestettä. Ilman ruokaa koira pystyy olemaan kauankin, mutta nestehukka on nopeasti jopa hengenvaarallinen tila. Esim. keskikokoiselle koiralle jo 2-3 % nestevajaus näkyy koiran voimattomuutena, huonovointisuutena ja 10 % nestevajaus johtaa kuolemaan (esim. 20 kiloisen koiran 2 kg:n nestehukka). On siis huolehdittava, että eläin juo riittävästi ja tarvittaessa juotettava sitä usein ja pienin määrin esim. ruiskun avulla. Keskikokoisen, täysin levossa olevan koiran vedentarve on n. 1 litra vuorokaudessa (n. 0.5 dl /kg/vrk).

Oksennus- ja ripulitaudeissa on aluksi tärkeintä saada ruoansulatuskanava rauhoittumaan. Ripulin kohdalla ei enää suositella koiran paastotusta, vaan antamaan useammin pienempiä annoksia kevyttä, hyvin sulavaa ruokaa. Koiran on saatava myös oksentelun ja ripulin myötä elimistöstään poistuneiden mineraalien täydennystä juomavedestään. Apteekista saa ilman reseptiä Nutrisal -jauhetta, jonka ohjeen mukainen juomaveteen sekoittaminen auttaa kivennäistasapainon ylläpidossa, myös paaston aikana. Pääsääntöisesti eläimille ei pidä antaa ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä, mutta lääkehiili sopii myös eläimille, näitä saa apteekista ilman reseptiä. Myös ilman reseptiä apteekista ja eläinlääkäriasemalta saa, ripulipotilaan kuntoutusta auttavia valmisteita: Canikur – purutabletit/pasta, Inupekt Forte tabletit, Enteromicro tabletit/pasta, taikka Canius-kapselit. Ne auttavat suoliston normaalin bakteerikannan palauttamisessa.

Oireitten rajuus ja lemmikkisi yleiskunto ratkaisevat mihin toimenpiteisiin Sinun tulee heti ryhtyä. Jos kyseessä on koiravanhus tai pentu, on oireet saatava nopeasti kuriin -veteraanien ja vauvojen kestokyky ei ole sama kuin hyväkuntoisen, nuoren aikuisen eläimen.

Lääkkeen ottaminen ei ole valtataistelu, se voi olla hauskaa!

Canikuria ja Inupekt Fortea annetaan useita kertoja ja niiden syömisestä ei kannata tehdä valtataistelua Sinun ja potilaasi väliin. Huijaa sitä hiukan. Pienen pieni nokare esim. voita kunkin pillerin päällä saa rutikuivan tabletinkin solahtamaan suosiolla kurkusta alas! Eikä potilaasi saa pillerikammoa, kuten voi käydä, jos väkisin sullot sen suun täyteen tabletteja ja pidät kuonoa kiinni niiden poissylkemisen estämiseksi

Parhaimmillaan eläinpotilas voi tulla juosten “herkuttelemaan”, kun huushollissa kolistetaan mitä tahansa pilleripurkkia! Muista, ettei tämänkertainen tablettien kanssa askarointi todennäköisesti jää suinkaan viimeiseksi kerraksi, kun yhdessä luotte pillerin nielemisen taidetta.

Ota yhteys eläinlääkäriin, jos…

Jos potilaan yleiskunto huononee selvästi, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen. Verisen ripuloinnin ja oksentelun yhteydessä se on tehtävä aina ja heti. Muista myös mitata eläinpotilaasi lämpö aamuin illoin. Normaalilämpö on n. 38.0–39.0. Niin alilämpö kuin kuumeilukin voivat olla merkkejä lemmikkisi kuivumisesta ja tällöin on aina syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eva Einola-Koponen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku