Näitä ei esille varastettavaksi tai avoimeen roskalaatikkoon/bioastiaan.

• Maissitähkät tukkivat mahasuolikanavan poikkeuksetta, eivätkä sula. Jopa pieni pätkä maissintähkää voi aiheuttaa koiralle hegenvaarallisen suolitukoksen, joka vaatii leikkaushoitoa.
• Grillivartaiden puutikut lävistävät helposti suoliston seinämän ja aiheuttavat sitä kautta vatsakalvon tulehduksen
• Myös monet muut grillattavat herkut eivät ole hyväksi koiralle, esimerkiksi grillatuista kananluista ja porsaan kylkiluista saattaa irrota teräviä paloja jotka voivat vahingoittaa koiran ruokatorvea/suolistoa tai jäädä kiinni ruokatorveen.
• Grilliherkut ovat yleensä myös liian mausteisia ja rasvaisia koirille, mistä voi seurata vatsavaivoja. Liian rasvainen ruoka voi jopa aiheuttaa koiralle haimatulehduksen.
• Jäätelötikkua ei kannata antaa nuoltavaksi koska nopea syö hitaat eli se hups onkin koiran suussa purtu halki ja terävänä puhkaisee mahalaukun tai suolen seinämän.

Jos koira on syönyt grillattuja luita, ensiapuna kannattaa antaa tankoparsaa, se nimittäin kietoutuu terävien palasten ympärille jolloin aiheutuu vähemmän vahinkoa suolistolle. Jos koiran voinnissa tulee muutoksia (esim. ummetusta, pahoinvointia, verta ulosteessa) ottakaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Maissintähkän kohdalla suosittelemme ottamaan heti yhteyttä eläinlääkäriin, sillä se aiheuttaa suolitukoksen erittäin helposti.

Varataan siis koirille ihan omat sallitut herkut grillailun ajaksi ja koitetaan olla tarkkana etteivät grilliherkut katoa parempiin suihin heti kun silmä välttää

Turvallista kesää!

Koiran ja kissan normaali ruumiinlämpö on 38–39 astetta. Ruumiinlämmön kohoaminen yli 41 asteen on lemmikille hengenvaarallista. 

Lämpöhalvauksen oireet

• voimakasta läähätystä
• levottomuutta
• kuolaamista
• hoipertelua/koordinaatio puutoksia 
• limakalvojen sinertäminen tai kalpeat limakalvot
• nopeutunut sydämen syke
• tajuttomuus

Aiheuttajat

• liiallinen ympäristön kuumuus sekä ilmankosteus (esimerkiksi autossa, huoneistossa, trimmaamisen yhteydessä)
• ylempien hengitysteiden sairaus
• lenkkeily/treenaaminen

Riskitekijät

• aikaisempaa lämpöhalvaustaustaa
• korkea ikä
• ylipaino
• sydänpotilaat
• kilpirauhasen liikatoiminta
• brachykefaaliset rodut (esim. ranskanbulldogit, mopsit, englanninbulldogit yms.)
• paksu- ja pitkäkarvaiset rodut
• nestehukka

Hoito

• mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriasemalle
• suihkutus viileällä vedellä tai kylmillä pyyhkeillä tms.  (ei jääkylmällä)
• jäähdytys tuulettimella
• nestehoito klinikalla, pahoinvoinninestolääkitys, tajuttoman potilaan mannitolihoito jos epäillään aivopöhöä 

OHJEITA LEMMIKINOMISTAJALLE KYYNPUREMATAPAUKSESSA

Kyynpurema vaatii aina eläinlääkärin antamaa hoitoa. Lemmikki tulisi toimittaa pikaisesti pureman jälkeen eläinlääkäriin. Kuljettamisessa pyritään välttämään lemmikin turhaa liikuttelua. Kyytabletteja ei tule käyttää, paitsi siinä tapauksessa jos koiran/kissan hengitystiet uhkaavat äkillisesti tukkeutua. Jos lemmikin tajunta vaikuttaa alentuneelta, ei saa yrittää antaa suun kautta nesteitä eikä lääkkeitä.

Eläinlääkärissä lemmikin vointi tutkitaan ja tyypillisesti otetaan verinäytteet mm. punasoluosuuden, maksa- ja munuaisarvojen sekä hyytymistekijöiden tutkimiseksi. Kyynpuremapotilaalle aloitetaan suonensisäinen nestehoito suonissa kiertävän veren määrän laskun korjaamiseksi ja kipuun annetaan tyypillisesti opioidikipulääkettä. Kyynpureman hoidossa voidaan käyttää myös kyynmyrkyn vasta-ainetta. Mikäli hoito saadaan aloitettua ajoissa, on ennuste toipumiselle yleensä hyvä.

Suomessa tavattavan kyyn (Vipera berus) puremassaan erittämässä myrkyssä on useita erilaisia toksiineja, jotka voivat suoraan vaikuttaa haitallisesti munuaisiin sekä sydämeen. Kyynmyrkyllä on myös proteiineja hajottava vaikutus. Levitessään verenkiertoon kyynmyrkky aiheuttaa seinämävaurion verisuoniin, jolloin suonista pääsee tihkumaan nestettä, verisoluja ja proteiineja ympäröiviin kudoksiin. Edelläkuvatusta aiheutuu veritilavuuden lasku (suonissa kiertävän veren määrä vähenee) ja sitä kautta verenpaineen lasku sekä punasolujen rikkoutumista verisuonissa, anemiaa ja hyytymishäiriöitä. Myös keuhkoihin kohdistuvia haittoja, kuten nestepöhö, voi muodostua. Puremakohtaan muodostuu voimakas turvotus, joka on kivulias ja usein leviää vähitellen ihon alla laajemmalle alueelle. Kyynpuremapotilailla voi esiintyä myös oksentelua, kuivumista ja apaattisuutta/väsyneisyyttä.

Kirjoittanut eläinlääkäri Jenna Seppälä