Kennelyskä on yksi yleisimmistä koirien virustaudeista. Taudin itämisaika on 1-14 vuorokautta, ja se leviää tehokkaasti koirien välillä näiden nuuhkiessa toisiaan esimerkiksi koirapuistoissa tai koiranäyttelyissä. Taudin aiheuttaja, parainfluenssavirus,  on RNA virus joka kuuluu samaan sukuun koirien penikkataudin kanssa.

Miten kennelyskä tarttuu

Yskää aiheuttava parainfluenssavirus leviää pisaratartuntana tartunnan saaneiden hengitysteistä. Ennen tartuntaa koirat ovat usein olleet kosketuksissa isompaan koirapopulaatioon esim. koiranäyttelyissä, kenneleissä, koulutustilaisuuksissa ym. Tauti leviää myös vesikuppien, eri kosketuspintojen, ja ihmisen kosketuksen kautta. Virus lisääntyy hengitysteiden epiteelisolukolla nenän limakalvoilla, nielussa, keuhkoputkissa sekä hengitysteiden imusolmukkeissa.

Kennelyskän oireet

Tartunta aiheuttaa useimmiten nuorille koirille ylempien hengitysteiden tulehduksen, oireena voimakasta yskimistä ja kröhimistä sekä sierainvuotoa. Koiran yskiessä limaa tuntuu siltä kuin koira oksentaisi. Lisäksi voi esiintyä silmien sidekalvon tulehdusta jolloin silmät punoittavat ja vuotavat.

Yskän jatkuessa pitempään syynä on usein se, että koira on virustartunnan seurauksena saanut myös samanaikaisen bakteeri-infektion (aiheuttajina esim. Bordetella bronchiseptica tai Mycoplasma). Yleisinfektiota aiheutuu harvoin mutta mikäli koiran yleisvointi heikkenee, nousee kuume tai ruokahalu heikkenee, on hyvä viedä koira tutkimuksiin.

Kennelyskän ikävimpiä jälkitauteja on keuhkokuume (joskus hyvin kohtalokas) ja sydänlihastulehdukset.

Miten kennelyskää voi hoitaa kotona:

• Koiralle voi antaa yskäoireita lievittämään limaa irrottavaa lääkitystä; ole yhteydessä eläinlääkäriin lääkityksen aloittamisesta
• Höyryhengitys: kosteaan lämpimään suihkuhuoneeseen hetkeksi.
• Pidetään silmät ja sieraimet puhtaana (pyyhi silmäpuhdistuslapulla joka kastettu keitettyyn veteen).
• Pidetään koira levossa eli ulkoillaan vain niin että koira saa tehtyä tarpeensa ja seurattava koiran ruumiinlämpöä ( kotioloissa noin 37,5-38,5 °C.)
• Huolehditaan että koira juo ja syö normaalisti.

Parainfluenssan ja bordetella bronchiseptican ennaltaehkäisy:

Markkinoilla on nahan alle pistettäviä (pelkkä parainfluenssa) sekä sierainontelon limakalvoille sumutettavaa valmistetta (parainfluenssa ja bordetella).

Sierainonteloon sumutettavan valmisteen on tutkittu immunivasteen lisäksi aiheuttavan paikallisen reaktion jolla uskotaan olevan ” hengitysteihin sisäänpääsyn suojaava vaikutus”. Etenkin tämän rokotteen jälkeen osa koirista saavat lievän flunssan ja voivat sekä yskiä että niiskutella.

Kennelyskärokote annetaan yleensä penturokotuksien yhteydessä kun pennut saavat nk. nelosrokotteen joka tehostetaan pentuiässä kuukauden kuluttua ja sen jälkeen vuoden ikäisenä. Emältä saadut vasta-aineet voivat vaikuttaa vasta-aineiden muodostukseen 12 viikon rokotuksen kohdalla, jolloin 16 viikon rokotuksen yhteydessä immuunivastetta saadaan vielä tehostettua. Vaihtoehtoisesti pennulle voidaan antaa nk. kolmoisrokote ja sieraimeen sumutettava rokote.

Kennelyskärokote tulisi tehostaa vuosittain jotta rokotteen teho pysyy mahdollisimman hyvänä. Jos koira osallistuu isoihin koiratapahtumiin on tärkeää että rokotukset annetaan ohjeiden mukaan.

Näyttelyissä ja muissa koiratapahtumissa tartunnan välttäminen on vaikeaa, joten sairaiden koirien näyttelyyn viemistä tulisi ehdottomasti välttää.

Ympäristön desinfektointi

Tartunta-alueet pystytään puhdistamaan kloriitin avulla ( 5,6% natrium hypokloriittia) sekoitetaan 1:32 veteen voidaan käyttää pintojen puhdistukseen.

Käsien pesu ja desinfektio,sekä ”karanteeni ” eli koiraa ei käytetä julkisissa paikoissa kun se on sairas ja juuri toipumassa on tärkeä osa kennelyskäinfektion leviämisen ennaltaehkäisyssä.

Koiran hampaiden määrä ja niiden puhkeaminen

Pikkupennulle maitohampaat alkavat puhjeta noin kolmen viikon iässä. Ylä- ja alaleukaan tulee kummallekin puolelle kolme etuhammasta, yksi kulmahammas ja kolme väliposkihammasta, eli maitohampaita on koiralla yhteensä 28.
Pysyvistä hampaista yleensä ensimmäisenä puhkeavat P1 hampaat ja sen jälkeen alkavat puhkeamaan maitohampaiden tilalle keskimmäiset yläetuhampaat. Kulmahampaat puhkeavat noin 4-6 kuukauden iässä. Maitohampaat ovat korvautuneet pysyvillä hampailla yleensä noin 7 kuukauden ikään mennessä. Yhteensä pysyviä hampaita on 42.

Maitohampaiden jääminen paikoilleen pysyvien puhjettua muodostuu ongelmaksi useimmiten pienillä koirilla. Tyypillisesti maitohampaiden jääminen paikoilleen on kulmahampaiden ongelma. Pysyvät yläkulmahampaat puhkeavat ylämaitokulmahampaiden etupuolella. Mikäli maitohampaat eivät irtoa, tulee kääntyä eläinlääkärin puoleen. Pysyvät alakulmahampaat puhkeavat alamaitokulmahampaiden sisäpuolelle ja työntävät maitokulmahampaat pois sivullepäin. Mikäli hampaiden vaihdon kanssa on ongelmia kannattaa konsultoida eläinlääkäriä. Maitohampaiden jääminen voi aiheuttaa pysyvien hampaiden virheellisen asennon, joten tarvittaessa maitohampaat on poistettava pikaisesti.

Purentaviat

Purentaviat ovat koirilla valitettavan tavallisia. Tavallisin purentavika on tilanne, jossa alakulmahammas painaa ylhäällä ikeneen tai jopa kitalakeen. Tilanne voi olla niin maitohammas- kuin pysyvähammaspurennassakin. Lisäksi tavataan mm. eriasteisia ylä- ja alapurentoja. Purentavian ollessa kyseessä on hyvä aina ajoissa konsultoida eläinlääkäriä, jotta koiralle voidaan tarjota tarvittava hoito. Purentavikojen hoidossa on useita eri hoitomuotoja, päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Käy näyttämässä purentaa tarvittaessa jo maitohammasvaiheessa. Tarvittaessa potilas voidaan ohjata hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin jatkohoidettavaksi.

Plakki ja hammaskivi

Suussa on aina bakteereita. Elimistön omat mekanismit pyrkivät rajoittamaan bakteereiden kasvua ja välttämään infektiota. Mekaanista suojaa tuovat esim. syljen jatkuva virtaus ja ikenen epiteelin jatkuva uudistuminen. Limakalvojen runsas verisuonitus tuo veren puolustukselliset tekijät nopeasti vastustamaan infektiota. Lisäksi syljessä ja iennesteessä on monia bakteereita vastustavia tekijöitä. Hammas peittyy välittömästi puhkeamisensa jälkeen syljen ja ruuansulatuksen glykoproteiineilla, polypeptideillä ja rasvoilla. Plakki hampaan pintaa muodostuu, kun tähän hampaan pintaan muodostuneeseen kerrokseen tarttuu bakteereita. Plakin lisääntyminen johtuu joko jo pinnassa olevien bakteerien lisääntymisestä tai uusien bakteerien tarttumisesta. Kovettuessaan ja kerrostuessaan plakista tulee hammaskiveä. Vaarallisinta on plakin kertyminen ienrajaan ja ienrajan alapuolelle ientaskuun. Plakin vaikutuksesta ien alkaa tulehtua. Lievästi tulehtunut ien punoittaa ja/tai turvottaa, vakavasti tulehtunut ien vuotaa verta. Koiralla ikenen tulehdus alkaa nopeasti levitä parodontiitiksi. Parodontiitissa koiran hammasta ympäröivän kiinnityskudos tulehtuu, luuta häviää ja hampaan kiinnitys heikkenee. Lopulta hammas irtoaa ja putoaa pois.

Suussa oleva plakki ja hammaskivi toimivat bakteerilähteinä koko elimistölle. Tulehtuneen ikenen pienistä ienhaavoista bakteerit lähtevät helposti verenkiertoon. Suusta lähteneet bakteerit voivat aiheuttaa infektioita muissa elimissä, kuten maksassa ja munuaisissa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavalla eläimellä bakteerit voivat tarttua sydänläppiin ja siten pahentaa koiran sairautta.

Parodontiitti aiheuttaa koiralle epämukavaa tunnetta suussa, tulehtuneet kudokset ovat kipeitä. Huolellisella kotihoidolla ientulehdus voidaan estää. Parodontiitissa kun luuta on hävinnyt, hoidon tarkoituksena on taudin pahenemisen estäminen.

Bakteerit aiheuttavat myös karieksen. Karies on kuitenkin koirilla huomattavasti harvinaisempi kuin ihmisellä.

Hampaiden hoito

Päivittäisellä hampaiden harjauksella voidaan ehkäistä plakin ja hammaskiven kertymistä, ientulehdusta ja parodontiittia eli hampaan tukikudoksen tulehdusta (hammasta ympäröivän kudoksen tulehdus ja kudoskato) sekä hidastaa jo mahdollisesti olemassa olevien muutosten etenemistä. Säännöllinen yleisanestesiassa tehtävä hammaskivenpoisto ja hampaiden tarkastus on kuitenkin suositeltava tehdä rodusta riippuen 2-4 vuoden iästä alkaen tarvittaessa vuosittain. Hammaskiven poiston yhteydessä kartoitetaan hampaiden kunto, tehdään tarvittaessa hampaiden röntgenkuvaus ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Koiran hampaiden harjaus

Suun kotihoito tulee aloittaa jo pennulla, vaikka aikuisella tai vanhuksellakaan se ei ole myöhäistä. Koiralla hampaiden harjaus tulee aloittaa silloin kun hampaat ovat hyvässä kunnossa, koska tulehtuneet ikenet ovat arat ja harjaaminen tuottaa kipua. Keski-ikäisellä ja vanhalla eläimellä hampaiden harjaus on hyvä aloittaa sen jälkeen kun suu on tarkastettu ja puhdistettu eläinlääkärin toimesta.

Hampaiden harjaaminen tehdään säännöllisesti päivittäin. Harjaamisesta kannattaa tehdä toistuva rutiini, jonka jälkeen eläin palkitaan. Tarjolla on erilaisia harjoja ja sormiharjoja. Hammastahnana tulee käyttää eläimelle tarkoitettua tahnaa. Ihmiselle tarkoitettua tahnaa ei saa käyttää! Tahnan merkitys on vähäinen, mutta tahnat ovat maustettuja ja tekevät usein harjauksesta mieluisamman. Hammastahna kannattaa puristaa syvälle harjaksiin, jolloin maku kestää pidempään eikä tahna häivy heti ensimmäisellä harjankosketuksella.

Hampaiden harjauksen opettelu tehdään asteittain edeten. Aloitetaan totuttamalla eläin ienrajan harjaamiseen yläkulmahampaan ienrajasta. Tästä edetään ylähampaiden ulkopinnoille, jonne kertyy useilla eläimillä eniten hammaskiveä. Yläulkopintojen harjaamisen sujuessa siirrytään harjaamaan alahampaiden ulkopinnat. Suuta tulee usein hieman avata, jotta päästään harjaamaan ala M1 hampaan ulkopinta kunnolla. Ulkopintojen jälkeen siirrytään harjaamaan sisäpinnat. Kaikissa opetteluvaiheissa kannattaa käyttää makupaloja tai muuta palkkiota oppimisen tehostamiseksi. Opettelussa edetään hiljalleen astettain, hosumalla ei hampaiden harjaamisesti, kuten ei muistakaan hoitotoimenpiteistä, tule mitään ja opetteluun kannattaa panostaa.
Hampaiden harjaaminen on ehdottomasti tehokkain keino estää plakin kertymistä. Mikäli harjaaminen ei syytä tai toisesta onnistu, on markkinoilla useita tuotteita joista voi olla hyötyä suun hoidossa, kuten puruluut, plakin ehkäisyyn tarkoitetut erikoisruokavaliot, klorheksidiinipitoiset suuhuuhteet ja -geelit jne.

Vaikka hampaita harjataan säännöllisesti, plakkia ja hammaskiveä voi kertyä mm. ikenien alle ja hampaiden väleihin. Siksi säännöllinen harjaaminen ei poista säännöllisesti tehtävää hammaskivenpoistotarvetta. Hammaskivenpoisto ja suun tarkastus tehdään aina yleisanestesiassa.

1. Cushingin taudin määrittely koiralla

Cushingnin tauti on häiriötila, joka johtuu korkean kortisolituotannon vahingollisista vaikutuksista elimistölle. Cushingin – tauti, eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta, on koirilla kohtalaisen yleinen sairaus. Häiriö, eli esimerkiksi kasvain, voi olla joko aivolisäkkeessä (85 – 90 % tapauksissa. Valvoo ja säätelee lisämunuaisen toimintaa) tai itse lisämunuaisen kuorikerroksessa saattaa olla muutos (10 – 15 % tapauksista).

Lisämunuainen tuottaa kortisolia kuorikerroksen nk. zona retikulariksesta ja zona fascikulatasta. Tämän tuotannon tasoa säädellään aivolisäkkeestä tulevan kortikotropiinin avulla. Jos aivolisäkkeeseen kehittyy kortikotropiinia tuottava kasvain, syntyy tästä liikatoimintaa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Kortikotropiinin tuotantoa säätelee lisäksi nk. releasing – hormoni. Sekä tämän releasing -hormonin taso että kortikotropiinin taso laskee normaalisti, jos kortisolia on verenkierrossa liikaa.

2. Vaikutukset koiran elimistöön

• Potilaskohtaiset erot ovat suuria
• Koiran elimistö voi oireilla vain yhden tai samanaikaisesti useamman toimintonsa osalta
• Vallitsevina ovat virtsatieoireet ja iho-oireet
• Munuais- / virtsatieoireet
• Iho-oireet
• Sydänoireet
• Hengitysoireet
• Umpieritys- ja aineenvaihduntaoireet
• Lihas- / tukirankaoireet
• Hermostolliset oireet
• Lisääntymiskyvyn heikkeneminen, juoksukierron piteneminen

3. Perinnöllisyys

Ei tunnettu

4. Yleisyys

Yksi yleisimmistä koirien umpieritysjärjestelmän häiriötiloista.
Esiintyy harvinaisena myös kissoilla.

5. Tunnusmerkistö koirilla ja kissoilla

• Roturasitteet: villakoira, mäyräkoira, bostoninterrieri, bokseri, beagle
• Ei eroja kissarotujen kesken
• Sukupuoli- ja ikäsidonnaisuus
• Lisämunuaiskasvaimen aiheuttamista Cushingin tautitapauksista kaksi kolmasosaa – kolme neljäsosaa on narttukoirilla
• Kissoilla ei sukupuolisidonnaisuutta tautitapauksissa
• Lisämunuaiskuoren liikaeritys on usein keski-ikäisten ja vanhojen eläinten häiriötila, mutta sitä on tavattu myös vain vuoden ikäisillä koirilla.

6. Oireet

Vaihtelevat suuresti riippuen kortisolin liikaerityksen määrästä ja häiriötilan kestosta
Usein omistajien ensimmäiseksi huomaamana oireena on huomattavasti lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, usein yli 100ml/kg /vrk
Muita oireita:

• Vatsan turvottelu
• Vatsalihasten löystyminen
• Ihon ohentuminen
• Ruokahalu saattaa olla todella suuri
• Oksentelua ja närästystä
• Turkki heikkenee
• Ihon pintaverisuonet tulevat näkyviin, iho ohenee huomattavasti ja iholle voi myös tulla kalkkikertymiä, näppylöitä
• Maksan laajentuminen kortisonitason kohoamisen seurauksena
• Liikalihavuus
• Koirilla rasituksensietokyky heikkenee huomattavasti ja runsasta läähättämistä havaitaan myös koiran ollessa levossa
• Koira on unelias, horteinen
• Lihasheikkous
• Raajojen lihasmassa pienenee, jolloin vatsan turvotus on vielä helpommin havaittavissa
• Tulehdusherkkyys kasvaa, koiralla on esim. toistuvia ihotulehduksia ja keuhkotulehduksia
• Koirien kylkiin voi syntyä kaljuja alueita ja iho on todella paperinohut ja ryppyinen
• Kivesten surkastuminen
• Ylipigmentoituminen
• Naamahermojen halvaantuminen
• Kiimakausien väli pitenee tai loppuvat kokonaan

Oireet tulevat hitaasti hiipimällä…

7. Altistavat tekijät

Ei tunnettu

8. Diagnostisointi

Kliinisessä tutkimuksessa otetaan ensin verinäytteitä (paasto 12 tuntia ennen näytteen ottoa), omistajaa pyydetään mittaamaan vedenkulutusta kotona, vatsan alue tutkitaan ultraäänen avulla, virtsanäytteestä tutkitaan konsentraatio ja esim. tulehduskuva. Lisämunuaisen toimintaa testataan nk. ”dexametason low dose” – testin avulla, jossa näytteet otetaan 4 ja 8 tunnin välein stimulaatiosta. Tällä voidaan selvittää missä ongelma on (lisämunuaisen kuorikerroksessa vai aivoissa olevissa, stimulaatiota tuottavissa, keskuksissa).

9. Hoito ja lääkitys

Cushingin tautia havaitaan keskimääräistä useammin keski-ikäisillä narttukoirilla. Ongelmia syntyy lisää, jos Cushingin taudin yhteydessä kehittyy myös diabetes eli sokeritauti. Hoitovaste on aina silloin heikompi ja koiran tasapainoon saattaminen vaatii hyvää yhteistyötä, sekä luottamusta omistajan, koiran ja eläinlääkärin välillä. Hoitotarve ja lääkitys on elinikäinen. Tapauskohtainen kontrollitutkimusten tarve vaihtelee, mutta jatkuu sekin koiran koko elämän ajan. Hyvän hoitovasteen tapauksissa potilaan elinaikaennuste on useitakin vuosia. Vetoryl toimii sekä aivolisäke- että lisämunuaisperäisessä Cushingin taudissa hyvin. Se ei ole solumyrkky kuten ennen vanhaan käytetty mitotaani (Lysodren)

Tärkeää on seurata koiran vointia, ruokahalua ja juomista, sekä säännöllisesti verikokein lisämunuaisen toimintaa.

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eva Einola-Koponen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku