Puhelin: 02 2761 999
vastaanotto@koirakissaklinikka.fi
Raviraitti 45, Metsämäki, Turku
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.

Mikä on furunkuloosi? Englanniksi käytetään sairaudesta nimikettä chronic pododermatitis with interdigital furunculosis (CPIF). Kysessä on erittäin yleinen ongelma koirilla johon on tärkeä puuttua aikaisessa vaiheessa ettei sairaus etene krooniseksi aiheuttaen tassun vakavia muutoksia ja voimakasta kipua. 

Ongelman taustalla on tekijä, joka aiheuttaa sen, että koira alkaa kävelemään tassulla virheasennossa jolloin painoa siirtyy tassun anturan sijaan karvaiselle iho-alueelle. Tämän seurauksena ihon karvatuppi menee ihoon sisälle etenkin lyhytkarvaisilla roduilla aiheuttaen vierasesinereaktion. Tämä tulehdusreaktio johtaa siihen, että muodostuu follikkeleita eli tulehdusrakkuloita jotka jossain kohtaa puhkeaa ihon sisälle vapauttaen karvatupen keratiinin ja talieritteen ihon sisälle johtaen entistä voimakkaampaan tulehdusreaktion. Tulehdus alkaa “kiipeämään” ylöspäin fistelimaista reittiä pitkin, ja puhkeaa tassun yläpinnalla,  jossa vähemmän painetta kuin tassun alapinnalla. 

Vakava-asteinen pododermatiitti jossa runsaasti valeanturamuodostusta joka vaatii kirurgista hoitoa.

Mikäli tämä tulehdusketju uusii johtaa se tassussa kroonisiin muutoksiin, joka vaatii hiilidioksidilaserkirurgiaa, että kroonisia muutoksia saadaan poistettua ja kipua lievennettyä.

Yleisimmän ensisijaiset aiheuttajat, jotka johtaa furunkuloosimuutosten muodostumiseen on nk. atoppiinen dermatiitti, ja ruoka-aine sopimattomuus, mutta tutkimuksissa on todettu myös että rakenne, kyynerpää vajakehittyneisyys, tuki ja liikuntaelinten sairaudet kuten moniniveltulehdukset, lonkkanivelrikko,patellaluksaatio sekä ristisidevammat voi aiheuttaa sairautta.  Hormonaaliset sairaudet kuten  kilpirauhasen vajaatoiminta,  lisämunuaisen liikatoiminta, indusoitu lisämunuaisen liikatoiminta on todettu myös aiheuttajiksi. Myös  demodikoosi, imusuonen tulehdus, ichtyoosi, epielitrooffinen lymfooma, syringomyelia on todettu ensisijaiseksi aiheuttajiksi. 

Toissijaisesti tassuun tulee usein bakteeri tai hiivatulehdus ja tutkimuksissa on todettu että näissä tulehduksissa  jopa 21,2%:ssa on  todettu bakteereissa antibioottiresistenttiyttä koska potilaat ovat  saaneet useita antibioottikuureja vaikka se ei ole avain onneen tässä sairaudessa.

Tutkimuksissa altistavana tekijänä tärkein aiheuttaja on ylipaino,  mutta myös lyhytkarvaisuus ja tuki ja liikuntaelinsairaudet kuten epänormaali jalan asento, nivelrikko enemmän kuin 1 nivelessä sekä lonkkanivel rikko on todettu altistavaksi tekijäksi. Todettiin myös että kyynernivelen vajaakehittyneisyys, takajalan amputaatio ja polvilumpion luksaati sekä neurologiset tilat jotka johtaa horjumiseen (ataksia) on altistavia tekijöitä

Sairauden ylläpitäviä tekijöitä ovat muun muassa tassun tulehdusreaktiot joita pyritään hallitsemaan usein lääkkeellisesti, mutta myös rakenteelliset muutokset kuten valeanturamuutokset ja kystisest follikulat. Valeanturamuodostus muodostuu  kun iho anturan vieressä joutuu kantamaan jalan painoa anturan sijaan.  Näitä rakenteellisia muutoksia hoidetaan usein kirurgisesti hiilidioksidilaserin kanssa jolla  palautetaan tassun normaali anatomia.

Tieteellisiä tutkimusartikkeleita

Nuttall TJ. Chronic pododermatitis and interdigital furunculosis in dogs. Companion Animal 2019; 24: 194-200.

Frey R. A retrospective case series of the postoperative outcome for 30 dogs with inflammatory interdigital nodules, surgically treated with carbon dioxide laser and a nonantimicrobial wound-healing protocol Veterinary Dermatology. 2023;34:150–155.

Koirien dementiaa eli kognitiivinen dysfunktiota ilmenee vanhemmilla, usein yli 11-vuotiailla koirilla, käytösongelmina. Tällaisia oireita saattaa olla yhtäkkinen aggressiivisuus ihmisiä tai muita koiria kohtaan, sisälle virtsaaminen ja ulostaminen, vanhemmalla iällä puhjennut eroahdistus tai äänipelko, liiallinen vokalisaatio ja yöllinen levottomuus. Dementiasta kärsivä koira vaikuttaa usein eksyneeltä ja hämmentyneeltä ja saattaa esimerkiksi jäädä tuijottelemaan tyhjyyteen tai väistellä tai unohtaa väistää tutulla reitillä vastaan tulevia oviaukkoja, huonekaluja tai esteitä. Koira ei muista rutiineja eikä välttämättä tunnista tuttuja paikkoja ja ihmisiä.

Koiran dementia diagnoosiin päädytään, kun muut samankaltaista oireilua aiheuttavat taudit on poissuljettu. Varsinkin kipua aiheuttavat ortopediset ongelmat sekä yleisimmät sisätautiset ongelmat on hyvä poissulkea ensin.

Koirien dementiaan on olemassa ravintolisiä kuten Aktivait ja lääkityksiä jolla voidaan lieventää dementtian oireita. Dementia ei ole kokonaan hoidettavissa ja hoidossa pyritäänkin normalisoimalla välittäjäaineiden tasoja sekä hidastamalla taudin etenemistä. 

Kotona koiraa voi auttaa pitämällä kiinni rutiineista ja tekemällä elämästä koiralle mahdollisimman stressivapaata. Aistien stimuloinnista on tutkimusten mukaan ollut hyötyä niin ihmisillä kuin myös koirillakin. Tätä voi kotona tehdä silittämällä, harjaamalla ja hieromalla koiraa. Myös ulkona lenkkeily auttaa. Mieltä rauhoittavat ruoka, kuten Hill’s b/d ja Royal Caninin Calm voi olla avuksi. Adaptil-feromoneilla voi olla myös osalle potilaista rauhoittavia vaikutuksia, mikä auttaa koiraa dementiasta johtuvan stressin kanssa elämisessä.

Sulo-chihulle tehtiin mahalaukun tähystys useita kuukausia jatkuneen oksentelun jatkotutkimuksina.

Vaivaa oli tutkittu ja hoidettu pitkään mm. allergiaruokavaliolla. Ulostenäytteistä oli löytynyt giardia-tartunta, jota alkuun epäiltiin oireiden aiheuttajaksi. Koska oksentelu ei kuitenkaan helpottanut loishäädöllä, päädyttiin mahalaukun tähystykseen.

Eläinlääkäri Hanna Schroderus suoritti Sulolle gastroduodenoskopian, eli mahalaukun ja ohutsuolen alkuosan tähystyksen. Toimenpide tehdään nukututuksessa. Siinä kameralla varustettu endoskooppi eli tähystin viedään mahalaukkuun ja aina ohutsuolen alkuosaan saakka suun ja ruokatorven kautta. Toimenpiteen avulla päästään tarkastelemaan limakalvon ja ruokatorven sulkijoiden kuntoa, sekä ottamaan koepalat mahalaukusta ja ohutsuolesta tulehduksen/kasvainsairauden poissulkemiseksi.

Sulon tähystyksessä vastassa oli yllätys – mahalaukusta löytyi pussinsulkija, joka oli uponnut limakalvon sisään 1cm syvyydelle. Pitkään mahalaukussa ollut vierasesine oli tukevasti kiinni mahalaukun seinämässä kiinnikkeiden avulla. Se saatiin kuitenkin lopulta onnistuneesti poistetuksi, ja kontrolliultratutkimuksessa mahalaukun seinämä näytti hyvää vauhtia parantuvan normaaliin paksuuteen mahansuojalääkkeiden avustuksella. Koska pussinsulkija oli muovinen, ei sitä oltu havaittu aiemmissa röntgen- ja ultratutkimuksissa.

Sulon oireilu onneksi helpotti, kun vierasesine saatiin poistetuksi! 

Tietosuojaseloste
Kirjaudu
Osta nyt, saat laskun vasta ensi kuussa, jolloin valitset milloin ja miten haluat maksaa. Saat jopa 12 kuukautta maksuaikaa ilman korkoa.