Puhelin: 02 2761 999
vastaanotto@koirakissaklinikka.fi
Raviraitti 45, Metsämäki, Turku
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.

Suomessa on kissoja arvion mukaan noin 700.000. Suurin osa kissoista rokotetaan vain kerran elämässä - silloin kun ne ovat pentuja. Jotta kissalla olisi riittävä turva yleisimpiä tarttuvia tauteja vastaan, tarvitaan kuitenkin säännöllisiä rokotuksia.Kissoja rokottamalla pystytään tehokkaasti ennaltaehkäisemään kissojen vaarallisia tartuntatauteja. Kansainvälinen suositus on rokottaa kaikki kissat kissaruttoa ja kissaflunssia vastaan. On hyvä antaa kissalle myös raivotautirokotus, koska varsinkin itärajan tuntumassa liikkuvat villieläimet levittävät tartuntaa kotieläimiin ja tuontieläimet voivat kantaa rabiesvirusta. Etenkin ulkokissojen rokottaminen raivotautia vastaan suojaa myös ihmistä mahdollisessa epidemiatilanteessa.

”Rokottamisen ansiosta kissanpennut voivat turvallisesti tutustua ympäristöönsä vailla pelkoa yleisestä ja usein pennun menehtymiseen johtavasta kissarutosta. Kissarutto on todellinen uhka ja paikallisia tautitapauksia esiintyy vuosittain. Kissojen säännöllinen tehosterokottaminen ylläpitää suojaa.

Ennaltaehkäisevän rokottamisen ja sisäloishäätöjen lisäksi on huolehdittava muista kissan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kuten tasapainoinen ravitsemus, jotta kissan elimistön puolustusjärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

kuivsilmaisyys

Kuivasilmäisyys eli keratoconjunctivitis sicca -sairaus on kohtalaisen yleinen, ikävä ja kivulias silmäsairaus. Silmässä oleva kyynelrauhanen ei toimi silloin normaalisti, silmän pinta kuivuu, ravinteiden kulkeutuminen estyy, sarveiskalvolle tulee haavautumia, tulehdusmuutoksia ja pahimmassa tapauksessa silmä voi puhjeta.

Tyypilliset oireet:

Kuiva erite, silmän liimamainen pinta, silmien siristely ja kutina. Runsas vuoto, turvonneet silmäluomet, sekä silmien raapimisen seurauksena syntyy haavoja sarveiskalvoilla ja sidekalvoilla. Kuivasilmäisyys on yleisempi koirilla, sairautta tavataan kuitenkin myös kissoilla. Monella rodulla tuntuu olevan taipumusta tähän sairauteen, esim. cockerspanieleilla, bulldoggeilla, westeillä, lhasa apsoilla ja shihzuilla. Kuitenkaan ei puhuta suoraan osoitetusta perinnöllisestä sairaudesta ja tämä pitää muistaa jalostusasioita pohtiessa. Milloin sairaus puhkeaa, riippuu täysin taustalla olevasta syystä. Joissakin tutkimusmateriaaleissa on mainittu, että narttukoirilla olisi suurempi taipumus ko. sairauteen.

Koiran kuivasilmäisyyden syitä

  • Immunologinen tulehdus.

Monesti muiden immuunisairauksien ja esim. atopian yhteydessä voi eläimen silmä reagoida niin, että kyynelrauhanen tuhoutuu. Hyvin harvoin kyseessä on synnynnäinen vaiva, pääasiassa näitä on nähty mopsilla ja yorkshirenterriereillä.

  • Neurologiset eli hermostolliset syyt

Silmän hermotuksen vaurioituminen /tapaturmat, esim. silmän ulospullahdus pureman yhteydessä, tulehdukset aiheuttavat kyynelrauhasen hermotuksen toimintavajeen.

  • Lääkeaineiden aiheuttamat

Yleisnarkoosi ja atropiini (käytetään haavautumahoidoissa ja silmän etukammiotulehduksissa) aiheuttavat hetkellisen kyynelrauhasen toimintavajeen. Lääkeaineiden aiheuttama kuivasilmäisyys nähdään lähinnä trimetopriimi-sulfayhdistelmien pitkäaikaisen käytön jälkeen. Systeemiset sairaudet, varsinkin pahat virustartunnat, usein heikentävät kyyneltuotantoa ja krooninen pitkään hoitamatta jätetty sidekalvontulehdus tai luomitulehdus voi aiheuttaa kyynelrauhasen toimintahäiriön ja siitä seuraa kuivasilmäisyys.

Kuivasilmäisyyden tutkiminen ja hoito

Usein kuivasilmäisyys sekoitetaan sidekalvontulehdukseen. Kun eläin kärsii kuivasilmästä, on bakteeritulehdus aina myös silmässä läsnä. Kyyneleritys mitataan nk. schirmerin paperiliuskalla ja normaali arvo on 15–25 mm /min. Kuivasilmäisyydessä voi olla jopa 0 arvoja ja tällöin tilanne on hyvin vakava. Kun silmän pinta kuivuu, niin siihen syntyy myös haavautumia, jotka havaitaan rakovalolla tai fluoreskeiini värjäyksellä. Hoitona kuivasilmäisyydessä on runsas nestehuuhtelu silmiin, keittosuolaliuos, keitetty vesi ja silmävedet. Silmää kosteuttavat tipat laitetaan monta kertaa päivässä ja tulehdushoitoon käytetään antibiootti/kortisonivoidetta tai tippoja, riippuen siitä onko silmissä haavautumia vai ei.
Osalla potilaista saadaan kyyneleritys lisääntymään nk. syklosporiini -voidetta tai -tippaa käyttäen. Tämä lääke stimuloi kyynelrauhasen toimintaa. Kuitenkin on potilaita, joiden silmä ärtyy ko. lääkkeestä. Joskus pilokarpiinitippalisä ruokaan voi lisätä kyyneleritystä. Joka potilaan hoito katsotaan yksilöllisesti oireet ja tarpeet huomioon ottaen.Jos kyseessä on todella vaikea tapaus, jossa kyynelrauhanen ei toimi enää ollenkaan, voidaan leikkauksella, jossa sylkirauhastiehyt siirretään alaluomen sisäpuolelle, pitää silmää kosteana. Valitettavan usein sylki voi aiheuttaa ärsytystä silmään (ymmärrettävää) ja silloin tiehyt täytyy sulkea. Kontrollikäynnit ovat tärkeitä ja hoidon vaste riippuu alkuperäisestä syystä. Yleensä kyseessä on sairaus, jonka kanssa täytyy elää eläimen loppuelämä. Työläs ja yleensä hoidettavissa oleva sairaus, mutta hoitamattomana erittäin kivulias ja hankala potilaalle.

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eva Einola-Koponen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku

virtsakivet

Kalsiumoksalaattivirtsakivet ovat yleisiä kääpiösnautsereilla, lhasa apsoilla ja yorkshirenterriereillä. Kiviä voi tulla kaiken ikäisille koirille, mutta yleisin ikä on 5-12 vuotiaat koirat. Kivet ovat yleisempiä uroskoirilla. Kalsiumoksalaattikivien muodostumisen syynä on korkea virtsan kalsiumpitoisuus, korkea virtsan oksaalihappopitoisuus tai alhainen virtsan sitraattipitoisuus. Virtsakivien tehokkain hoito on kirurginen poisto.

Kalsiumoksalaattikivien ennaltaehkäisy:

  • jos koiralla on korkea veren kalsiumpitoisuus, hoidetaan taustalla oleva sairaus
  • jos koiralla on normaali veren kalsiumpitoisuus, yritetään estää kiviin altistavien mineraalien erittyminen virtsaan

virtsaoksalaattikiteita

1. ruokinta

alhainen ruuan kalsiumpitoisuus, rajoitettu ruuan natriumpitoisuus esim. Hills u/d, Hills w/d ja Hills k/d

2. sitraatin lisäys ruokaan

Hills u/d sisältää kaliumsitraattia riittävän määrän, mikäli koiralle annetaan pakkauksen ohjeen mukaisia määriä ruokaa.

3. B6-vitamiini

virtsaoksalaatteja

4. tiatsidi-nesteenpoistolääke

Kalsiumoksalaattivirtsakivien ennaltaehkäisy ruokinnan avulla on usein vaikeaa. 2 - 4 viikon välein on syytä tutkia virtsanäytteestä pH, ominaispaino ja virtsakiteet, lisäksi mahdollisesti verinäytteestä munuaisarvot.

Mikäli koira on Hills u/d ruokinnalla ja virtsassa esiintyy kalsiumoksalaattikiteitä, voidaan harkita ylimääräisen kaliumsitraatin lisäämistä ruokaan. Mikäli 2-4 viikon kuluttua edelleen virtsassa on kiteitä, lisätään ruokaan B6-vitamiinia.

Mikäli 2-4 viikon kuluttua edelleen virtsassa on kiteitä, aloitetaan hydroklortiatsidi nesteenpoistolääkitys. Nesteenpoistolääkityksen sivuvaikutuksena on elimistön kuivuminen, kaliumtason lasku, sekä kalsiumtason nousu. Nesteenpoistolääkityksen aikana veriarvoja on seurattava vähintään 2 viikon välein. Röntgen- tai ultraäänitutkimus virtsakivien varalta on syytä tehdä 3-6 kuukauden välein.

Artikkelin kirjoittanut: Ell Tarja Forell Koira-Kissaklinikka Oy, Turku

Tietosuojaseloste
Kirjaudu