Harkitsetko kesälomalla suuntaavasi koirasi kanssa etelään? Muista suunnitella koirasi mukaan tulo huolella!

Puutiaisvälitteiset ja muiden niveljalkaisten (vektorit) välittämät sairaudet ovat yhä isompi uhka myös suomalaiselle koiralle. Ennaltaehkäisyllä suojaamme lemmikkimme monelta sairaudelta niin kotimaassa mutta etenkin matkatessa Suomesta etelään. Näistä tärkeimpänä esimerkkinä puutiaisvälitteiset sairaudet kuten rikketsioosi, anaplasmoosi, ehrlichioosi sekä hyttysten välittämät dirofilarioosi(sydänmatotauti) sekä leishmania.

Koirien sairauksien ennaltaehkäisy ovat tärkeimpiä tekijöitä sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Mitä ennakkovalmisteluita lähtiessä pitäisi muistaa?

Ennakkovalmistelut riippuu osittain vierailun kestosta sekä matkakohteesta.

Kaikki matkustavat eläimet tulee olla tunnistusmerkittyjä eli mikrosirutettuja ja eläimillä tulee olla matkustusasiakirja eli passi jossa ilmenee tunnistusmerkintä(mikrosiru) sekä eläimen ja omistajan tiedot.

Rokotukset

Euroopassa matkustaessa on lainsäädännöllisesti vaadittu, että lemmikki on rokotettu raivotautia vastaan.

Matkustaessa maihin jossa esiintyy leptospiroosia on suositeltavaa mikäli maassa viipyy pidempään että koiralle annetaan leptospiroosi rokote sarja ennen alueelle lähtöä. Leptospiroosi aiheuttaa epäspesifisiä oireita kuten esimerkiksi kuumeilu ja/tai lisääntynyt juominen. Pahimmillaan sairaus voi johtaa munuaisten toiminnan heikentymiseen.

Tartunnan koira saa likaantuneesta vedestä.

Puutiaistarkoitteet

Puutiaishäädöillä suojaudutaan mm. Dermacentor reticulatuksen, ruskean koirapunkin eli Rhipicephalus sanguineuksen, sekä meillä tutumman Ixodes ricinuksen välityksellä välittyviltä taudeilta.

Näistä Borrelioosi, Ehrlichia, Anaplasma, Babesioosi sekä Riketsioosi, aiheuttaa usein epäspesifisiä oireita kuten kuumeilua, väsymystä, niveloireilua, jotka voi tapauskohtaisesti johtaa jopa vakaviin oireisiin. Osa sairauksista aiheuttavat voimakasta verenvuototaipumusta, punasolujen tuhoa sekä elinkohtaista toiminnan heikentymistä joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa koiran menehtymiseen.

Poikkeuksena muihin puutiaisvälitteisiin sairauksiin jossa sairaudet välittyy punkin pureman kautta puutiaisen syljen välityksellä hepazoonoosi tarttuu koiran niellessä puutiaisen. Hepatozoonoosi aiheuttaa myös koirille epäspesifisiä oireita kuten mm. kuume väsymys jne.

Kirpputarkoitteet

Kirppuhäädöllä suojaudutaan bartonelloosia sekä koiran heisimatoa (Dipylidium caninum) vastaan. Koiran heisimatotartunta on eläimellä oireeton. Bartonelloosi voi aiheuttaa sydämen läppätulehdusta.

Lääkkeellisiä kirppu sekä puutiaishäätöjä on lukuisia markkinoilla. Lääkkeiden vaikutuksen alkamisajankohta vaihtelee lääkkeen antotavasta. Niin kutsutuiden ”Spot on” niskaan iholle annosteltavien valmisteiden vaikutusaika alkaa noin 48 h kuluessa. Punkkipantojen vaikutusaika alkaa noin 1 viikon kuluessa. Suun kautta annosteltavan lääkkeen vaikutusaika on tutkimuksien mukaan 12 h. Myös lääkkeiden vaikutusajat riippuu valmisteesta jolloin lääkkeen uusimisesta tulisi huolehtia tarkoin.

Hyönteispuremilta suojautuminen

Hyttysten puremilta suojauduttaessa suojaudutaan myös mm. dirofilarioosilta eli sydänmatotaudilta, sekä leishmanialta.

Leishmania on laajalle Etelä-Euroopan maissa levinnyt tauti joka aiheuttaa lievimmillään iho-oireilua mutta voi aiheuttaa myös koko elimistön nk. viskeraalia (sisäelimissä tuhoa tekevää) leishmaniaa joka johtaa sisäelinten toiminnan heikkenemiseen ja lopulta eläimen menehtymiseen. Etelä-Euroopassa menehtyy myös lukuisia ihmisiä vuosittain Leishmaniaan.

Sydänmatotautia on kahta eri lajia josta toinen hakeutuu iholle aiheuttaen iho-oireita (Dirofilaria repens) sekä Dirofilaria immitis joka johtaa matojen aikuistuessa hakeutumisen keuhkovaltimoon ja sydämeen aiheuttaen pahimmassa tapauksessa sydämen vajaatoiminnan. Alla vasemmalla Dirofilaria immitiksen esiintymisalue ja oikealla Dirofilaria repeisin esiintymisalue.

Ekinokokki

Lainsäädännöllisesti matkustaessa koiran kanssa maihin jossa esiintyy ekinokokkoosia on takaisin tullessa koira matolääkittävä 1-5 vrk ennen Suomeen tuloa.

Koira saa tartunnan syödessään jyrsijöitä joilla infektio. Tartunta on koirassa oireeton ja koira välittää sairautta ulosteen mukana, ihminen voi joutua välillisesti väli-isännäksi ekinokokkoosille saadessaan tartunnan esimerkiksi ulosteiden likaamien marjojen, sienien, juomaveden välityksellä. Ihmisessä myyräekinokokki aiheuttaa nk. alveolaarisen ekinokokkoosin, jonka oireet ilmenevät yleensä vasta vuosien (usein10-15 vuoden) kuluttua infektiosta. Pahimmillaan laajeneva rakkulainen kysta voi ajan myötä syrjäyttää kasvainmaisesti koko maksakudoksen.

Muita sairauksia

Niin kutsuttu silmämato eli Thelazia on Etelä-Euroopassa endeemisenä esiintyvä nematodi, joka on hedelmähyttysen (Phortica variegata) välittämä. Viime vuosina on havaittu, että madon levinneisyys laajenee jatkuvasti. Mato välittyy hyttysestä suoraan eläimen silmään jossa se aikuistuu silmän pinnalla. Oireena koiralle ilmenee sidekalvon sekä silmäluomien tulehdusta, kyynelvuotoa sekä muita silmä-oireita. Kuukausittaisella lääkityksellä silmämadon kehittyminen voidaan estää.

Pienen sydänmadon Angiostrongylus vasorum koira saa niellessä loisen väli-isäntänä toimivan etanan tai kotilon joka saanut tartunnan. Koirassa toukka vaeltaa keuhkovaltimoihin. Keuhkovaltimoissa toukat aikuistuvat sekä aiheuttavat oireita kuten yskä, ja verenvuototaipumusta jne. Sairauden epäillään jo levinneen Suomeen. Kuukausittaisella lääkityksellä matkustaessa alueille jossa sairaus on endeeminen voidaan ennaltaehkäistä infektio.

Miten kaikkia näitä vastaan tulisi suojautua?

Useat lääkeaineet tehoaa sekä puutiaisia vastaan kuin myös kirppuja vastaan, ja samalla myös hietasääskiä sekä muita hyönteisiä vastaan. Useimmiten joudutaan käyttämään vähintään kahta eri valmistetta ennaltaehkäisyyn matkustaessa Etelä-Eurooppaan. Suosittelemme kääntymään vielä ennen matkaa eläinlääkärin puoleen jotta saat kaikki tarvittavat lääkkeet ennen matkaa.

Mistä saan maakohtaisista tuontisäädöksistä lisää tietoa?

Koko Euroopassa on EU-tuonti ja vientisäädöksien lisäksi maakohtaisia säädöksiä jotka tulee tarkastaa ennen matkalle lähtöä.

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti+ja+vienti/

EU-maiden järjestöjen internetsivustoja:

Alankomaat;
http://www.government.nl/issues/agriculture-and-livestock/animals/bringing-pets-to-the-netherlands

Belgia;
http://www.health.belgium.be/en/animals-and-plants/animals/animal-keeping-and-transporting/travelling-pets

Bulgaria;
http://www.mzh.government.bg/MZH/Home.aspx

Maalla ei ole hallinnollisilla sivuilla eläinten matkustusohjeita, vaan noudatetaan EU:n yleisiä matkustussäädöksiä.

Espanja;
http://www.magrama.gob.es/en/ganaderia/legislacion/animales-compania-normativa-zoosanitaria.aspx

Irlanti;
http://www.agriculture.gov.ie/pets/

Iso-Britannia;
http://www.defra.gov.uk/wildlife-pets/pets/travel/pets/pet-owners/#a

Itävalta; http://www.bmg.gv.at/home/Schwerpunkte/Tiergesundheit/Veterinaerwesen_Handel/Ein_und_Durchfuhr/

Kreikka;
http://www.minagric.gr/en

Kypros;
http://www.moa.gov.cy/moa/vs/vs.nsf/vs07_en/vs07_en?OpenDocument

Latvia; http://www.pvd.gov.lv/eng/left_menu/border_control/travelling_with_pets/noncommercial_movement_of_pets/travelling_from_eu_member_stat

Liettua;
http://vmvt.lt/animal-health/travelling-pets?language=en

Luxemburg;
http://www.asv.public.lu/fr/sante-protection/animaux-compagnie/voyager/index.html

Malta;
http://vafd.gov.mt/pet-travel-scheme?l=1

Portugali;
http://www.dgv.min-agricultura.pt/portal/page/portal/DGV/genericos?generico=4406178&cboui=4406178

Puola;
http://www.wetgiw.gov.pl/index.php?action=art&a_id=4059

Ranska;
http://agriculture.gouv.fr/transport

Romania;
http://www.maap.ro/en/

Saksa; http://www.bmelv.de/SharedDocs/Standardartikel/Landwirtschaft/Tier/TierHandelTransport/Heimtiere/HeimtiereEinreiseregelung.html

Suomi;
https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/

Slovakia;
http://www.svps.sk/english/

Slovenia;
http://www.vurs.gov.si/en/for_citizens/pet_animals/

Tanska; http://www.foedevarestyrelsen.dk/english/ImportExport/Travelling_with_pet_animals/Dogs_cats_ferrets/Pages/default.aspx

Tšekki;
http://www.svscr.cz/index.php?basket=-5363560&sid=79dgm80nbsdtk9l89uookl9257&art=1559

Unkari;
http://www.nebih.gov.hu/en/specialities/ah_awf_dir/public_data/other/non_comm_pet_movement.html

Viro;
http://www.vet.agri.ee/?op=body&id=390

Efta maat

Norja;
http://mattilsynet.no/dyr_og_dyrehold/reise_med_kjaledyr/hund_katt_ilder_til_norge/

Uutiskirjeen teksti on tehty yhteenvetona ELL Johanna Koposen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen lisensiaattitutkielmasta; Matkustavan koiran terveysvaarat Euroopassa, joka valmistui maaliskuussa 2014.

Vastasyntyneet kissan- ja koiranpennut saavat emoltaan ja äidinmaidossa suojan koko joukkoon tarttuvia tauteja. Ensimmäisten elinviikkojen aikana tämä emolta saatu suoja kuitenkin heikkenee ja pentujen on saatava omat suojarokotteensa välttyäkseen silloin tällöin Suomessakin riehuvilta vakavilta virusperäisiltä tartuntataudeilta. Rokotushetkellä pennun on oltava terve ja madotettu, jos loishäädän yhteydessä epäilet pennussasi olleen ehkä runsaastikin matoja, toista ensin matokuuri käyttämäsi matolääkkeen ohjeiden mukaisesti ja varaa aika vasta sitten rokotuksille.

Koira-Kissaklinikan rokotusten yhteydessä tehdään aina terveystarkastus missä kuunnellaan sydän ja hengitys, katsotaan silmät, korvat ja hampaat sekä koiran yleistila. Penturokotuksiin kuuluu kolmen kerran pentubileet missä tarjolla hyvää seuraa ja infoa!

Madotuksen ja rokotuksen välissä on hyvä olla 1-2 viikkoa. Tällöin rokotuksen teho on parempi. Koirien ja kissojen madot eivät pääsääntöisesti tartu ihmisiin, etkä sinä voi estää ulkona liikkuvaa koiraasi ta kissaasi saamasta niitä. Sisäloiset tarttuvat helposti ulosteissa olevien munien välityksellä. Jos koirallasi tai kissallasi on matoja, se ei siis tarkoita, että olisit hoitanut lemmikkiäsi huonosti. Sinun tulee taata lemmikkisi hyvinvointi ja antaa matokuuri säännöllisesti esim. keväällä ja syksyllä. Tarpeen mukaan matokuureja voi joutua antamaan useamminkin. Matolääkkeitä saa apteekista tai eläinlääkäriasemalta ilman reseptiä. Voit myös tuoda klinikalle koirasi tai kissassi ulostenäytteen tutkittavaksi matojen varalta.

Koirat

Koiranpennut rokotetaan penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvoripulia ja raivotautia vastaan. Koirille on myös olemassa oma influenssarokote. Ensimmäinen rokotus (yleensä ns. yhdistelmärokote kolmea ensinmainittua sairautta vastaan) annetaan pennun ollessa n. 12 viikkoa vanha ja edellyttää ns. tehosterokotuksen antamista n. 4 viikon kuluttua. Nykyisten rokotussuositusten mukaisesti raivotautirokote annetaan erikseen 2-4 viikkoa tehosterokotteen antamisesta. Suositus on EVIRA:n ohjeistus, joka on otettu käyttöön rokotusreaktioiden takia. Omistajan halutessa tehosterokote ja raivotautirokote voidaan antaa myös yhtä aikaa.

Näiden rokotusten antamisen jälkeen katsotaan rokotesuojan olevan voimassa n. 1 vuoden. Yli vuoden vanhalle koiralle annettu tehosterokotus on voimassa kolme vuotta, poikkeuksena influenssarokote, joka on uusittava vuosittain. Luolakokeissa ja luolametsästyksessä käytettävien koirien raivotautirokotus on voimassa vain vuoden.

Yleensä rokotteista ei tule minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Koira voi olla hieman nuutuneen oloinen ja rokotuspäivän iltana sillä voi olla hieman lämpöä. Tämä menee ohi itsestään ja jo seuraavana päivänä koira on taas yhtä reipas kuin aina. Rokotteet annetaan koiran niskanahan alle ja joskus rokotuskohtaan voi nousta pieni nestepatti. Nestepatti ei edellytä mitään toimenpiteitä eikä haittaa koiraa mitenkään, vaan poistuu hiljalleen itsekseen, muutamassa viikossa.

Lisääntyneiden rokotusreaktioiden takia suosittelemme kuitenkin, että potilas viettää n. 15 min rokotteen antamisen jälkeen klinikan välittömässä läheisyydessä. Voimakkaimmat reaktiot ilmenevät yleensä 15 min sisällä rokotteen antamisesta ja tällöin apu on lähellä.

HUOM! Jos matkustat lemmikkisi kanssa Ruotsiin, Manner-Eurooppaan tai peräti kaukomatkoille, muista, että rokotusmääräykset ja tarvittavat dokumentit matkakohteessasi saattavat poiketa Suomessa vallitsevista määräyksistä!

OHJEITA LEMMIKINOMISTAJALLE KYYNPUREMATAPAUKSESSA

Kyynpurema vaatii aina eläinlääkärin antamaa hoitoa. Lemmikki tulisi toimittaa pikaisesti pureman jälkeen eläinlääkäriin. Kuljettamisessa pyritään välttämään lemmikin turhaa liikuttelua. Kyytabletteja ei tule käyttää, paitsi siinä tapauksessa jos koiran/kissan hengitystiet uhkaavat äkillisesti tukkeutua. Jos lemmikin tajunta vaikuttaa alentuneelta, ei saa yrittää antaa suun kautta nesteitä eikä lääkkeitä.

Eläinlääkärissä lemmikin vointi tutkitaan ja tyypillisesti otetaan verinäytteet mm. punasoluosuuden, maksa- ja munuaisarvojen sekä hyytymistekijöiden tutkimiseksi. Kyynpuremapotilaalle aloitetaan suonensisäinen nestehoito suonissa kiertävän veren määrän laskun korjaamiseksi ja kipuun annetaan tyypillisesti opioidikipulääkettä. Kyynpureman hoidossa voidaan käyttää myös kyynmyrkyn vasta-ainetta. Mikäli hoito saadaan aloitettua ajoissa, on ennuste toipumiselle yleensä hyvä.

Suomessa tavattavan kyyn (Vipera berus) puremassaan erittämässä myrkyssä on useita erilaisia toksiineja, jotka voivat suoraan vaikuttaa haitallisesti munuaisiin sekä sydämeen. Kyynmyrkyllä on myös proteiineja hajottava vaikutus. Levitessään verenkiertoon kyynmyrkky aiheuttaa seinämävaurion verisuoniin, jolloin suonista pääsee tihkumaan nestettä, verisoluja ja proteiineja ympäröiviin kudoksiin. Edelläkuvatusta aiheutuu veritilavuuden lasku (suonissa kiertävän veren määrä vähenee) ja sitä kautta verenpaineen lasku sekä punasolujen rikkoutumista verisuonissa, anemiaa ja hyytymishäiriöitä. Myös keuhkoihin kohdistuvia haittoja, kuten nestepöhö, voi muodostua. Puremakohtaan muodostuu voimakas turvotus, joka on kivulias ja usein leviää vähitellen ihon alla laajemmalle alueelle. Kyynpuremapotilailla voi esiintyä myös oksentelua, kuivumista ja apaattisuutta/väsyneisyyttä.

Kirjoittanut eläinlääkäri Jenna Seppälä

Tarkat ja ajan tasalla olevat tiedot eläinten tuonnista ja viennistä löydät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta osoitteesta www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti_ja_vienti/
Viimeisimmät vientimääräykset on hyvä tarkistaa myös kyseisen kohdemaan viranomaisilta.

Matkustavalla lemmikillä tulee olla oma ns. lemmikkieläinpassi eli lemmikkieläimen todistus.Jos eläin pysyy vain kotimaassa, lemmikkieläinpassia ei tarvitse hankkia, vaan eläinlääkäri voi merkitä eläimen rokotukset esimerkiksi rekisteritodistukseen tai muuhun rokotuskirjaan.

Passin avulla osoitetaan, että eläin täyttää kuljetuksia koskevat vaatimukset eikä muita asiakirjoja vaadita. Passi on pakollinen koirille, kissoille ja freteille kaikissa EU-maiden välisissä kuljetuksissa ja se on otettu käyttöön EU-maiden lisäksi myös Norjassa, Sveitsissä, San Marinossa ja Liechtensteinissa. Jos eläin tuodaan muusta EU:n ulkopuolisesta maasta, passin sijaan vaaditaan erityinen eläinlääkärin todistus.

Lemmikkieläinpassi kannattaa hankkia myös niille eläimille, jotka vierailevat EU:n ulkopuolisissa maissa. Tällöin passilla voidaan osoittaa, että eläin täyttää tuontia koskevat vaatimukset palattaessa EU:n alueelle.

Lemmikkieläinpassin voi ostaa eläinlääkäriltä. Ennen passin myöntämistä eläinlääkäri tarkistaa, että eläin on tunnistusmerkitty (mikrosiru tai tatuointi) ja rokotettu raivotautia vastaan. Kaikki merkinnät lemmikkieläinpassiin tekee eläinlääkäri. Eläinlääkäri merkitsee passiin eläintä ja eläimen omistajaa koskevat tiedot, eläimen tunnistusmerkintää koskevat tiedot sekä tiedot eläimen rokotuksista ja mahdollisista ekinokokkoosi- ja punkkilääkityksistä sekä raivotautivasta-aineiden määrityksestä.

Passissa on tilaa myös sellaisille merkinnöille, joita ei vaadita matkustettaessa EU:n alueella, mutta joita voidaan vaatia viennissä EU:n ulkopuolisiin maihin. Tällaisia merkintöja ovat esim. muut rokotukset tai eläimelle tehty kliininen tutkimus.

Omistajan tulee selvittää kaikki eläimen matkustamista vaativat asiakirjat ja lääkitykset hyvissä ajoin ennen matkaa, huomioithan esimerkiksi raivotaudin vasta-aineiden määrityksen viemän ajan.

Kesällä koirien kanssa sattuu ja tapahtuu, joskus myös vähän kurjempiakin juttuja. Tässä kesän muistilista jokaiselle koiranomistajalle:

Riittävä nesteytys

Kesähelteillä on tärkeä muistaa riittävä
nesteensaanti myös koiran kohdalla. Varsinkin pidemmälle lenkille mentäessä on hyvä pitää mukana esimerkiksi kaulalle ripustettavaa vesipulloa josta voi tarjota koiralle vettä tasaisin väliajoin.

Ensiapupakkaus mukaan

Koiran kanssa mökkeillessä ja retkeillessä kannattaa pitää mukana ensiapupakkausta. Klinikallamme on myynnissä vyölaukku-ensiapupakkaus, joka on kätevä kuljettaa. Pakkauksesta löytyy sidetarpeet, tassusiteen teko-ohje, kyypakkaus .(ampiaisenpistojen varalta), puhdistusaine haavoille sekä punkinpoimijat. Laukussa on myös tasku nameille ja pienelle vesipullolle.

Punkki koirassa, apua!

Punkin saa parhaiten pois käyttämällä punkinpoimijoita (klinikalla myynnissä, löytyy myös apteekeista). Punkki poistetaan kiertäen korkkiruuvmaisesti, ei suoraan vetämällä.

Joskus punkkia ei välttämättä saa irti kokonaisena vaan pää jää ihon sisään, mutta tällöin ei kannata hätääntyä; punkin pää tulee itse pois ajallaan. Vanhan ajan konsteja kuten punkin hukuttamista voihin ei suositella; konsti on hidas ja sen seurauksena punkki saattaa oksentaa suolesisältöään (jossa voi olla borreliaa) puremakohtaan. Usein punkin puremakohta saattaa hieman ärtyä ja punoittaa ja sitä kannattaa puhdistaa kirvelemättömällä puhdistusaineella (esim. Betadine, Septidin). Jos kohta alkaa mätiä tai siihen tulee voimakasta punoitusta, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Ampiainen pisti koiraa, mitä nyt?

Jos koiraa pistää yksittäinen ampiainen, se ei yleensä ole vaarallista. Pistokohta saattaa turvota ja olla arka. Kohtaa voi viilentää kylmäpussilla/kääreellä ja pitää koira levossa kunnes turvotus laskee. Jos pistosta seuraa voimakas allerginen reaktio ja/tai hengitysteiden turpoaminen, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Kyytabletin voi myös antaa annoksella 1 tbl/10kg, sillä se laskee turvotusta.

Kyykäärme yllätti metsälenkillä!

Kyynpurema vaatii aina eläinlääkärin hoitoa. Pureman saanutta koiraa tulisi liikuttaa mahdollisimman vähän ja koira tulisi viedä heti eläinlääkäriin. Kyynpureman hoitoon ei suositella kyytablettia muutakuin siinä tapauksessa jos hengitystiet turpoavat (edellyttäen että koira on tajuissaan ja pystyy nielemään).

Koira joi vettä jossa sinilevää/ui vedessä jossa sinilevää

Sinilevä on myrkyllistä niin ihmiselle kuin koirallekin. Jos koirasi on juonut sinileväistä vettä, suosittelemme sen viemistä välittömästi eläinlääkäriin. Jos eläinlääkäri on kaukana, ensiapuna kannattaa koittaa oksettaa koiraa pienellä suolapallolla. Tämän jälkeen annetaan hiilijauhetta 1g/kg koiran painon mukaan. Jos koira on vain uinut vedessä, sen turkki pestään ja suihkutetaan huolellisesti. Hiilijauhetta suositellaan myös tässä tapauksessa, sillä vettä on silti voinut joutua koiran suuhun ja elimistöön.

Uimassa koiran kanssa

Uidessa koiran korviin menee helposti vettä. Koiran korvat olisi hyvä kuivata jokaisen uintikerran jälkeen, sillä korviin jäänyt vesi altistaa korvatulehduksille.

Koiralla on haava ihossa. Miten toimia?

Jos haava ei ole syvä eikä kovin vuotava, kotihoitona on puhdistus kirvelemättömällä antiseptilla (esim.Betadine laimennettuna 1:10). On seurattava ettei koira nuole haavaa, sillä koiran suussa on paljon bakteereja jotka altistavat haavan tulehtumiselle. Tarvittaessa pidetään kauluria/suojataan haavaa siteellä. Vetramil-hunajavoide ja suihke ovat myös tehokkaita haavojen hoidossa (saa klinikalta ja apteekeista). Jos haava tulehtuu (mätii, turvottaa, punoittaa voimakkaasti) ota yhteys eläinlääkäriin. Jos haava vaatii ompeleita (on pitkä, repaleinen, syvä) on lääkäriin otettava yhteyttä mahdollisimman pian, sillä vanhoja haavoja ei mielellään ommella.

Koiran iholla on hot spot, eli kostea ihotulehdus

Hot spot on punoittava, märkivä ja terävälinjainen tulehdusalue koiran iholla. Yleisintä hot spot on tuuheaturkkisilla ja varsinkin paljon uivilla koirilla, sillä tuuhean ja kostean karvan alla bakteerit pääsevät herkästi lisääntymään. Hot spotin kotihoitona on karvojen poistaminen alueelta, jotta alue pääsee hengittämään. Tulehtunut iho puhdistetaan kirvelemättömällä antiseptilla (esim.Betadine laimennettuna 1:10), antibakteerista shampoota voi myös käyttää. Alueelle kannattaa laittaa Vetramil-voidetta tai suihketta joka on tehokas hot spotin hoidossa. Koira ei saa päästä nuolemaan eikä raapimaan aluetta. Lievempi hot spot voi parantua kotihoidolla, mutta jos tulehdusalue on laaja, kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Hyttyset kiusaavat myös koiraa

Hyttyset pistävät yhtälailla myös koiraa kuin ihmistäkin. Varsinkin lyhytkarvaiset koirat joutuvat helposti hyttysten kohteeksi. Jos koiraa kutittaa paljon, voi koiralla käyttää samaa mietoa hydrokortisonivoidetta paikallisesti kuin ihmiselläkin. On vain katsottava ettei koira nuole voidetta. Äärimmäisessä tapauksessa, jos puremia on todella paljon ja kutina on kovaa, voi koiralle antaa antihistamiinitabletin (Heinix) taikka kyytabletin annoksella 1 tbl/10kg. Punkkikarkotteista Bayvantic karkottaa myös hyttysiä.

Käyn vain nopeasti kaupassa, kyllä koira sen aikaa autossa pärjää…

Koiraa ei saa jättää kuumaan autoon, ei vaikka ikkunatkin olisi auki ja päivä olisi pilvinen. Autossa lämpötila nousee yllättävän nopeasti korkeisiin lukemiin, milloin vaarana on henkeäuhkaava lämpöhalvaus.

Lämpöhalvaus

Lämpöhalvauksen oireet on hyvä tunnistaa. Niitä ovat mm. voimakas läähätys, voimattomuus, kuolaaminen, kalpeat ikenet, muutokset käytöksessä, hoipertelu ja tajunnan muutokset. Jos huomaat koirallasi jotakin edellämainituista oireista, mittaa ruumiinlämpö. Jos lämpö on yli 40C, viilennä koiraa välittömästi viemällä koira viileään suihkuun, laittamalla koiran päälle märkiä viileitä pyyhkeitä, myös kylmäkalleja voi käyttää. Ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.

Koira-kissa klinikka tarjoaa monipuoliset laboratoriopalvelut. Pyrimme kehittämään laboratoriotamme jatkuvasti. Oman laboratorion verinäytetulokset tulevat nopeasti, jo potilaskäynnin yhteydessä. Käytämme myös useiden lähetelaboratorioiden palveluja, jolloin tulokset saadaan 1-7 päivässä.

Verinäytteet

Verinäytteillä pyritään selvittämään eläimen terveydentilaa esimerkiksi ennen anestesiaa tai pitkäaikaislääkitystä sekä geriatrisella eli iäkkäällä potilaalla terveystarkastuksen yhteydessä. Verinäytteiden tutkiminen on olennainen osa sairaan lemmikin taudin selvittelyä. Verinäytteen ottoa varten potilaan tulisi olla ruuatta 12 tunnin ajan. Mikäli potilas ei ole paastonnut, voi joissakin tuloksissa olla tästä johtuvia poikkeavia löydöksiä.

Pieni verenkuva tarkoittaa punasolu- ja valkosoluarvojen sekä verihiutaleiden määritystä. Automaattinen hematologian analysaattori Procyte antaa tulokset luotettavasti ja nopeasti. Verisivelystä tutkitaan solukuva mikroskoopilla, mikäli potilaalla todetaan merkittäviä muutoksia valkosolu- tai punasoluarvoissa.

Seerumin perustutkimuksella tarkoitetaan maksa-arvojen, munuaisarvojen, proteiinien ja elektrolyyttien tutkimista. Nämä ovat perustutkimuksia, joita tarvittaessa laajennetaan.

Maksapotilaalla tutkitaan ns. maksakitti, jossa on useampi maksan toimintaa kuvaava arvo, sekä sappihappotesti, jossa otetaan kaksi verinäytettä, jälkimmäinen 2 tuntia ruokailun jälkeen. Jos potilaalla on ruuansulatuskanavan sairaus, halutaan usein tutkia haiman tulehdustesti (PLI) tai haiman vajaatoimintatesti (TLI), ja suoliston toiminnasta kertovia folaatti ja B-12 vitamiiniarvoja.

Laskimoverikaasut otetaan potilaalta, joka laitetaan nestetiputukseen, sekä akuuttipotilailta, jotka vaativat välitöntä ensiapua. Hengitystie- ja sydänpotilailta voidaan tutkia valtimoverikaasuja, jotka kertovat keuhkojen hapenkuljetuskyvystä. Verikaasuista selviää elimistön happo-emästasapaino ja elektrolyyttimuutokset, sekä valtimoverikaasuista valtimoveren happi- ja hiilidioksidiosapaine.

Kissojen kilpirauhasen liikatoiminta selviää T4 määrityksellä klinikalla vastaanottokäynnin yhteydessä. Koiran kilpirauhasen vajaatoiminta on vaativampi diagnoosi, joka tehdään useamman arvon (T4, TSH, tarvittaessa vapaa T4, TGAA) perusteella. Epäiltäessä hormonaalista sairautta kuten Cushingin tautia, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai esimerkiksi harvinaisempia lisäkilpirauhasen sairauksia, verinäytteet lähetetään eteenpäin laboratorioon, jossa on hyväksytyt menetelmät tulosten luotettavaan tutkimiseen.

Monien sairauksien diagnostiikkaan on olemassa pikatestejä. Klinikalla on käytössä pikatestit kissojen FIV ja FeLV määrityksiin, sekä Snap 4 Dx testi punkkivälitteisten tautien ja sydänmadon diagnostiikkaan. Lisäksi käytämme pikatestejä haimatulehdusten alustavaan diagnosointiin.
Kaikkien pikatestien kohdalla on muistettava, että positiivinen tulos pyritään varmistamaan asianmukaisilla jatkotutkimuksilla.

Lisäksi klinikalla saadaan tutkittua veren hyytymisajat (APTT ja PT).
Hyytymisaikoja tutkitaan verenvuotopotilailta, mutta myös akuuttipotilailta, ja ennen maksan koepalan ottamista.

CRP on tulehdusarvo, joka on käyttökelpoinen erityisesti akuutin haimatulehduksen, keuhkokuumeen ja käärmeenpureman diagnostiikassa, mutta myös kroonisemman tulehduksen hoitovasteen seurannassa.

Virtsanäyte

Virtsan perustutkimus on olennainen osa lemmikin terveydentilan selvittämistä sekä terveellä että sairaalla potilaalla. Virtsan perustutkimukseen kuuluu ominaispaino ja liuskatesti, josta selviää sokeri, veri, proteiini ja bilirubiini eli sappiväriaineet.

Valkosolut eli leukosyytit eivät ole luotettavia koiralla ja kissalla liuskatestistä katsottuna, ja sen vuoksi tutkitaan aina mikroskooppisesti virtsan sakka tulehdusten ja myös virtsakiteiden varalta. Tulehdusepäilyissä virtsa viljellään ja siitä tehdään antibioottiherkkyysmääritys.

Munuaissairautta epäiltäessä virtsasta tutkitaan proteiini:kreatiniinisuhde. Virtsanäyte voidaan joissakin tapauksissa pyytää myös muita määrityksiä varten. Ellei erikseen mainita, kyseessä on tällöin kotona otettu aamuvirtsanäyte.

Virtsanäyte pyritään tulehdustapauksissa ottamaan ensisijaisesti kystosenteesillä eli rakkopunktiolla, jolloin näyte otetaan suoraan neulalla ja ruiskulla koiran tai kissan vatsanpeitteiden läpi virtsarakosta.
Erityisesti kissalla tämä on ainoa tapa saada puhdas virtsanäyte. Näytteenotto on yksinkertainen ja vaatii vain harvoin rauhoituksen.

Ulostenäyte

Ulostenäytteistä voidaan tutkia sekä kotoisten sisäloisten että varsinkin tuontikoirien kohdalla eksoottisempien loisten esiintyminen.
Ulostenäytteen ottaa omistaja kotona, luotettava tulos vaatii kolmen peräkkäisen päivän ulostenäytteen. Näytteenottoastian voi pyytää vastaanotosta, mutta myös puhdas kuiva purkki tai pakasterasia kelpaa hyvin. Näyte on säilytettävä viileässä, kunnes se tuodaan vastaanotolle.

Suolistoloisten ja keuhkomatojen tutkimiseen käytetään eri tekniikkaa. Eläinlääkäri laittaa lähetteen tarvittavista tutkimuksista.
Klinikalla on käytössä Giardia pikatesti koiran ja kissan giardioosin diagnostiikkaan ja hoitovasteen seurantaan. Ulostenäyte voidaan lähettää myös eteenpäin suoliston bakteerien, virusten ja protozoien määritykseen. Ulosteviljelyjä tehdään harvoin, kuumeinen veriripuli on tavallisin syy lähettää ulostenäyte viljeltäväksi.

Ulostenäytteen tutkiminen kuuluu perustutkimuksena ripuloivan potilaan diagnostiikkaan. Samoin kroonisesti yskivältä eläimeltä tulisi aina tutkia ulostenäyte keuhkomatojen varalta. Koiran ja kissan rutiininomaisen madottamisen sijaan tulisi pikkuhiljaa pyrkiä tutkimaan rutiinisti ulostenäyte ja lääkitsemään vain ne potilaat, joilla todetaan matoja.

Iho- ja korvanäytteet

Korvanäytteistä etsitään mikroskoopilla mahdolliset korvapunkit, bakteeri- ja hiivatulehdukset. Korvatulehduksen hoito on suoraan riippuvainen tulehduksen aiheuttajasta ja tämän vuoksi näyte tarkistetaan jokaisen tulehduksen kohdalla uudelleen. Pitkittyneissä bakteeritulehduksissa korvasta otetaan myös bakteeriviljely, josta tehdään antibioottiherkkyysmääritys.

Jos koira kutisee tai sillä on ihomuutoksia, otetaan iholta raapenäyte ulkoloisten varalta. Lisäksi otetaan sytologinen näyte eli solukuva ihon pinnalta, jota tarkastelemalla nähdään, onko kyseessä tulehdusmuutos ja mikä sen mahdollisesti aiheuttaa. Mikäli näytteissä ei ole löydöksiä tai vaiva on uusiva, pyritään ottamaan iholta koepalat, joista patologi pystyy paremmin näkemään muutokset ja taudin syyn.

Luuydinnäyte

Jos potilaalla on selittämätön anemia, valkosolumuutoksia, proteiinimuutoksia tai pitkittynyt kuumeilu ilman selittävää syytä, voi olla tarpeen ottaa luuydinnäyte. Näyte otetaan rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa eläimen olkavarresta ja lähetetään tutkittavaksi erikoislaboratorioon. KoiraKissaklinikalla on edellytykset luuydinnäytteiden ottamiseen.

Selkäydinnäyte

Aivo-selkäydinnestenäytteen ottoa tarvitaan, jos epäillään tulehduksellista sairautta keskushermostossa. Jos epäillään aivopaineen nousua tai aivokasvaimia, potilas pyritään lähettämään neurologille magneettikuvien ottoa varten. Selkäydinnestenäytteen otto vaatii yleisanestesian ja potilaan intuboinnin.

Ohutneulanäytteet ja koepalat

Ihokasvaimista, ihon uudismuodostumista ja ”pateista ”pyritään vastaanottokäynnin aikana ottamaan aina ohutneulanäytteet. Näytteenotto on potilaalle kivutonta, eikä vaadi potilaan rauhoittamista.
Näytteistä pyritään selvittämään, onko uudismuodostuma esimerkiksi tulehduksellinen (paise), tai epäilläänkö kasvainta. Näyte voi olla helppo tulkita klinikalla (paiseet ja rasvakasvaimet eli lipoomat ), mutta usein näyte halutaan lähettää eteenpäin patologille diagnoosin varmistamiseksi.
Ohutneulanäytteet eivät myöskään aina anna diagnoosia. Jos näyte ei ole diagnostinen, pyritään uudismuodostuma joko poistamaan kokonaan kirurgisesti ja tutkimaan jälkeenpäin, tai ottamaan siitä kirurgisesti koepalat patologin arviota varten.

Ohutneulanäytteitä voidaan ottaa myös sisäelimistä ultraääniohjauksessa. Tämä on toimenpiteenä riskitön, mutta vaatii yleensä potilaan rauhoittamisen. Toimenpidettä käytetään erityisesti kasvaindiagnostiikassa, varsinkin lymfooma löytyy yleensä helposti ohutneulanäytteiden perusteella.

Keuhkohuuhtelu eli BAL

Kroonisesti yskivällä koiralla tai kissalla halutaan yleensä selvittää, voiko yskän taustalla olla infektio tai bakteeritulehdus, allergia, krooninen keuhkoputken tulehdus tai kasvain. Keuhkomatodiagnostiikassa toimiii paremmin ulostenäyte. Keuhkohuuhtelunäytettä varten potilas nukutetaan ja näyte otetaan keuhkoputkista joko tähystämällä tai sokkona katetrin avulla. Valittuun paikkaan ruiskutetaan keittosuolaliuosta ja neste imetään välittömästi takaisin. Näytteestä tutkitaan bakteeriviljelyn lisäksi solumäärä ja solukuva eli diffi.

Punktiot

Jos potilaalla todetaan vapaata nestettä rinta- tai vatsaontelossa, se pyritään poistamaan tai ottamaan siitä näyte saman tien. Neste voi olla kirkasta transudaattia, paksumpaa keltaista modifioitua transudaattia, maitomaista kylusta, veristä eritettä tai paksua märkäeritettä eli eksudaattia. Punktioista tutkitaan välittömästi solu- ja proteiinimäärä, ominaispaino, solukuva sekä viljely. Tarvittaessa voidaan näyte lähettää lisämäärityksiin.

Nivelnestenäytteet

Nivelnestenäytteitä otetaan niveltulehdusepäilyissä yhdestä tai useammasta nivelestä. Näytteistä tutkitaan solukuva ja solumäärä, tarvittaessa lisäksi esim. borrelia tai viljely. Nivelnestenäytteen otto vaatii potilaan rauhoittamisen ja nivelen aseptisen valmistelun.

16.9.2015 ALKAA KOIRA-KISSAKLINIKAN PENTUBILEET – TERVETULOA MUKAAN!

Koira-Kissaklinikan Pentubileet on tarkoitettu samanikäisille ja samaa kokoluokkaa oleville pennuille ja maksimissaan kahdelle saattajalle. Pentubile-sarja koostuu kolmesta tapaamisesta jolloin on tarjolla pentuopas, infoa ja ”vertaistukea” saattajille ja hauskanpitoa pennuille ikätovereiden kanssa. Pentunne on tervetullut Pentubileisiin kun ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut kaksi viikkoa.

Bileet järjestetään tiistaisin klo 18:00 – 19:00 Koira-Kissaklinikan yläkerran tilassa missä pennuilla on rauha leikkiä. Bileisiin osallistuminen edellyttää ilmoittautumisen etukäteen jotta ryhmän koko pysyy turvallisena ja järkevänä. Suosittelemme, että ilmoittaudutte jo ensimmäisen rokotuksen käytyänne jotta varmistatte paikkanne bileissä. Osallistumista ei voi siirtää seuraavaan pentubile ”luokkaan” sillä haluamme varmistaa, että kaikki pennut ovat samanikäisiä ja samassa kehitysvaiheessa.

Muistathan perua osallistumisenne jos ette pääse tulemaan (esim. jos pentu on sairastunut) jollon mahdolliseti varasijalla olevat pääsevät mukaan. Vain terve pentu voi tulla bilettämään!

Ilmoittautua voit vastaanotto@kkk.puutirbxnh-e9249lx9d4kr.p.temp-site.link , 02 276 1999 tai paikanpäällä vastaanottotiskillä. Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä yhteystietosi lisäksi pennun tarkan syntymäajan ja ensimmäisen rokotuksen ajankohdan.

Tervetuloa mukaan vuoden hauskimpiin bileisiin!

Koira-Kissaklinikalla tehdään vuosittain yli 700 pieneläinpotilaiden leikkausta. Leikkauksia tehdään päivittäin. Erilaiset vammat ja vauriot, onnettomuuspotilaat, keisarinleikkaukset ja toisaalta kastraatiot ja kohdunpoistot, hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet ovat tavallisimpia leikkaushoitoon johtavia syitä. Erilaisia kasvuhäiriöiden seurauksena syntyviä irtopaloja ja nivelsidevammoja leikataan joka viikko.

Ennen esilääkkeen antamista potilaan yleinen terveydentila ja fyysinen kunto arvioidaan, sekä sydän ja keuhkoäänet kuunnellaan ja paino tarkistetaan. Kaikki leikkaukset tehdään eläinpotilaan ollessa narkoosissa happi – isofluraani seoksella. Leikkausta edeltää suonikanyylin laitto, kipulääkkeiden ja antibioottien anto suonen sisäisesti, sekä nestehoito. Nestehoitoa jatketaan heräämön puolella niin kauan, että lemmikki voidaan kotiuttaa. Jokainen leikkauspotilas saa kirjalliset jatkohoito-ohjeet kotona noudatettaviksi ja useimmiten leikkauksen yhteydessä sovitaan myös kontrollikäynnistä klinikalla – paitsi tikkien poistamiseksi leikkaushaavasta, myös toipilaan kuntoutumisen toteamiseksi ja seuraamiseksi.

Ajanvarauksen yhteydessä annetaan ohjeet potilaan paastottamisesta yms. ennen leikkaukseen saapumista. Yleensä potilaat pidetään 12 tunnin paastolla (poikkeuksena pienet pennut ja eksoottiset lemmikkieläimet), vettä saa olla tarjolla. Pesu leikkausta edeltävänä päivänä helpottaa leikkauksen alussa tapahtuvaa ihon desinfiointia ja joskus toivomme trimmausta ennen leikkausta, mikäli potilaalla on hyvin pitkä turkki.

Itse leikkauksen aikana potilaan narkoosin syvyyttä ja yleistä hyvinvointia seurataan tarkasti, aivan niin kuin ihmisten leikkaussalissakin: potilaan pulssi-, hengitys- ja veren happipitoisuus ovat jatkuvassa valvonnassa happisaturaatiomittarin avullaOperaation jälkeen potilas siirretään heräämöhuoneeseen, jossa hoitohenkilöstö voi seurata narkoosista toipumista, ennen kotiin lähtöä. Leikkauspäivä kuluu potilaalta yleensä narkoosista toipumiseen, eikä lemmikkisi saa syödä eikä juoda ennen kuin se on täysin hereillä – useimmiten vasta seuraavana aamuna.

Leikkauspotilasta ei tule jättää yksin kotiin leikkauspäivänä/iltana – anna sille rauhallinen, turvallinen, tuttu ja lämmin tila läheisyydessäsi heräillä narkoosista, normaalin unen kautta seuraavaan päivään.

Leikkaushaava on usein turvallisinta suojata lemmikkisi omilta hoitoyrityksiltä, nuolemiselta ja tikkien puremiselta, ns. kaulurin avulla. Kauluri estää haavan “askartelemisen”, mutta lemmikkisi pystyy juomaan ja syömään, nuuhkimaan ja pienen totuttelun jälkeen myös liikkumaan aivan normaalisti.

Noin joka viides lemmikki sairastuu kasvainsairauteen. Pieneläinvastaanoton potilaista jopa joka kolmannella on hyvän- tai pahanlaatuinen kasvain. Yli kymmenenvuotiaista lemmikeistä lähes 50 % menehtyy syöpään, tai kasvaimeen liittyvään sairauteen.

Yleistä koiran kasvaimista

Kasvainsairaus on krooninen sairaus, mitä voidaan hoitaa, ja joskus jopa parantaa. Yleisimpiä kasvaimia koiralla ovat ihon ja ihonalaiskudoksen kasvaimet, maitorauhaskasvaimet ja imusolmukesyöpä eli lymfooma. Uroskoirilla piilokiveksisyyteen liittyy korkea kasvainriski: joka toinen piilokives voi kehittää kasvaimen. Muita tavallisia koirilla esiintyviä kasvaimia ovat pernan hemangiosarkooma, suun kasvaimet sekä luusyöpä.

Syöpädiagnoosi ei ole välttämättä enää kuolemantuomio. Monet ihon ja maitorauhasen kasvaimet voidaan parantaa ajoissa suoritetulla riittävän laajalla leikkauksella. Kirurgia on edelleen useimpien kasvainten paras hoitomuoto. Joitakin kasvainsairauksia voidaan hoitaa solusalpaajalääkityksellä. Raajojen tai pään alueen kasvainten hoitoon voidaan käyttää sädehoitoa.

Kasvain voi olla oireeton sivulöydös, joka todetaan esimerkiksi rokotus – tai terveystarkastuskäynnin yhteydessä. Kaikki ihon uudismuodostumat eli patit on tästä syystä tutkittava kasvainsairauden varalta. Kaikki kasvaimet eivät kuitenkaan näy päällepäin. Lemmikillä voi olla oireena syömättömyyttä, laihtumista tai ns. paraneoplastisia oireita, kuten alhainen verensokeri tai kohonnut seerumin kalsiumarvo.

Kasvainsairauksien diagnosointi ja hoito

Kun potilasta lähdetään tutkimaan ja selvittämään, onko sillä mahdollisesti kasvainsairaus, kysytään mm. seuraavia asioita: Kuinka kauan oireita on esiintynyt? Milloin patti on havaittu? Patin kasvunopeus? Kipu? Onko potilaalla yleisoireita? Onko potilashistoriassa aikaisempia kasvainsairauksia tai hoitoja?

Potilaan huolellisen yleistutkimuksen lisäksi kasvaimesta halutaan diagnostinen näyte, joka pyritään ottamaan käynnin yhteydessä joko ohutneulanäytteellä tai koepalalla. Joskus ihokasvain on suoraan poistettavissa ja koepala tutkitaan vasta poiston jälkeen. Mikäli kyseessä on pahanlaatuinen kasvain, selvitetään sen mahdollinen leviäminen veri- ja virtsanäytteiden sekä diagnostisen kuvantamisen (röntgen, ultraääni, CT) avulla. Näiden tutkimusten perusteella suunnitellaan potilaskohtaisesti sopivin jatkohoito.

Kasvainsairauden hoito voi olla parantavaa, kuten leikkaus, tai sädehoito, tai oireita lievittävää, tai tukihoitoa. Joskus todetaan, että vain saattohoito tai eutanasia on mahdollista kasvaimen leviämisen tai potilaan huonon kunnon vuoksi. Onnistunut hoito perustuu kasvaimen ja sen käyttäytymisen tunnistamiseen. Ajoissa suoritettu riittävän laaja leikkaus on myös aina parempi kuin kasvaimen ”seuraaminen” tai marginaalinen ”edullisempi” leikkaus. Kaikessa lemmikkien syöpähoidossa on noudatettava perusperiaatteita: eläin ei saa kärsiä pahoinvoinnista, eläin ei saa kärsiä kivusta, eikä eläin saa nähdä nälkää. Mitä hoitoa sitten käytetäänkin, lemmikin hyvinvointi on aina etusijalla!

Mikäli epäilet lemmikilläsi olevan kasvainsairauden, ota yhteyttä ja tutkitaan tilanne heti. Nopea hoitoon hakeutuminen parantaa aina hoitoennustetta – eikä yksin murehtiminen ole kenellekään hyväksi.

Joukkotarkastuksia suoritamme klinikallamme mieluiten loppuviikosta.

Joukkotarkastukseen riittää kolmen koiran ryhmä ja suurten rotujen kyseessä ollessa teemmekin joukkoröntgenkuvauksia meiluiten pienille ryhmille.

Ennen tuloanne joukkotarkastukseen haluaisimme etukäteen seuraavat tiedot:

Omistajan etu ja sukunimi, osoite ja puhelinnumero ja koiran rekisterikirja/kopio rekisterikirjasta tai kirjallisena:

• virallinen nimi
• sukupuoli
• syntymäaika
• rotu
• väri
• rekisterinumero
• mikrosirunumero/tatuointinumero
• isän rekisterinumero
• emän rekisterinumero

Lataa tästä PDF-lomake, johon voit täyttää tiedot valmiiksi.