Laboratoriopalvelut

Koira-kissa klinikka tarjoaa monipuoliset laboratoriopalvelut. Pyrimme kehittämään laboratoriotamme jatkuvasti. Oman laboratorion verinäytetulokset tulevat nopeasti, jo potilaskäynnin yhteydessä. Käytämme myös useiden lähetelaboratorioiden palveluja, jolloin tulokset saadaan 1-7 päivässä.

Verinäytteet

Verinäytteillä pyritään selvittämään eläimen terveydentilaa esimerkiksi ennen anestesiaa tai pitkäaikaislääkitystä sekä geriatrisella eli iäkkäällä potilaalla terveystarkastuksen yhteydessä. Verinäytteiden tutkiminen on olennainen osa sairaan lemmikin taudin selvittelyä. Verinäytteen ottoa varten potilaan tulisi olla ruuatta 12 tunnin ajan. Mikäli potilas ei ole paastonnut, voi joissakin tuloksissa olla tästä johtuvia poikkeavia löydöksiä.

Pieni verenkuva tarkoittaa punasolu- ja valkosoluarvojen sekä verihiutaleiden määritystä. Automaattinen hematologian analysaattori Procyte antaa tulokset luotettavasti ja nopeasti. Verisivelystä tutkitaan solukuva mikroskoopilla, mikäli potilaalla todetaan merkittäviä muutoksia valkosolu- tai punasoluarvoissa.

Seerumin perustutkimuksella tarkoitetaan maksa-arvojen, munuaisarvojen, proteiinien ja elektrolyyttien tutkimista. Nämä ovat perustutkimuksia, joita tarvittaessa laajennetaan.

Maksapotilaalla tutkitaan ns. maksakitti, jossa on useampi maksan toimintaa kuvaava arvo, sekä sappihappotesti, jossa otetaan kaksi verinäytettä, jälkimmäinen 2 tuntia ruokailun jälkeen. Jos potilaalla on ruuansulatuskanavan sairaus, halutaan usein tutkia haiman tulehdustesti (PLI) tai haiman vajaatoimintatesti (TLI), ja suoliston toiminnasta kertovia folaatti ja B-12 vitamiiniarvoja.

Laskimoverikaasut otetaan potilaalta, joka laitetaan nestetiputukseen, sekä akuuttipotilailta, jotka vaativat välitöntä ensiapua. Hengitystie- ja sydänpotilailta voidaan tutkia valtimoverikaasuja, jotka kertovat keuhkojen hapenkuljetuskyvystä. Verikaasuista selviää elimistön happo-emästasapaino ja elektrolyyttimuutokset, sekä valtimoverikaasuista valtimoveren happi- ja hiilidioksidiosapaine.

Kissojen kilpirauhasen liikatoiminta selviää T4 määrityksellä klinikalla vastaanottokäynnin yhteydessä. Koiran kilpirauhasen vajaatoiminta on vaativampi diagnoosi, joka tehdään useamman arvon (T4, TSH, tarvittaessa vapaa T4, TGAA) perusteella. Epäiltäessä hormonaalista sairautta kuten Cushingin tautia, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai esimerkiksi harvinaisempia lisäkilpirauhasen sairauksia, verinäytteet lähetetään eteenpäin laboratorioon, jossa on hyväksytyt menetelmät tulosten luotettavaan tutkimiseen.

Monien sairauksien diagnostiikkaan on olemassa pikatestejä. Klinikalla on käytössä pikatestit kissojen FIV ja FeLV määrityksiin, sekä Snap 4 Dx testi punkkivälitteisten tautien ja sydänmadon diagnostiikkaan. Lisäksi käytämme pikatestejä haimatulehdusten alustavaan diagnosointiin.
Kaikkien pikatestien kohdalla on muistettava, että positiivinen tulos pyritään varmistamaan asianmukaisilla jatkotutkimuksilla.

Lisäksi klinikalla saadaan tutkittua veren hyytymisajat (APTT ja PT).
Hyytymisaikoja tutkitaan verenvuotopotilailta, mutta myös akuuttipotilailta, ja ennen maksan koepalan ottamista.

CRP on tulehdusarvo, joka on käyttökelpoinen erityisesti akuutin haimatulehduksen, keuhkokuumeen ja käärmeenpureman diagnostiikassa, mutta myös kroonisemman tulehduksen hoitovasteen seurannassa.

Virtsanäyte

Virtsan perustutkimus on olennainen osa lemmikin terveydentilan selvittämistä sekä terveellä että sairaalla potilaalla. Virtsan perustutkimukseen kuuluu ominaispaino ja liuskatesti, josta selviää sokeri, veri, proteiini ja bilirubiini eli sappiväriaineet.

Valkosolut eli leukosyytit eivät ole luotettavia koiralla ja kissalla liuskatestistä katsottuna, ja sen vuoksi tutkitaan aina mikroskooppisesti virtsan sakka tulehdusten ja myös virtsakiteiden varalta. Tulehdusepäilyissä virtsa viljellään ja siitä tehdään antibioottiherkkyysmääritys.

Munuaissairautta epäiltäessä virtsasta tutkitaan proteiini:kreatiniinisuhde. Virtsanäyte voidaan joissakin tapauksissa pyytää myös muita määrityksiä varten. Ellei erikseen mainita, kyseessä on tällöin kotona otettu aamuvirtsanäyte.

Virtsanäyte pyritään tulehdustapauksissa ottamaan ensisijaisesti kystosenteesillä eli rakkopunktiolla, jolloin näyte otetaan suoraan neulalla ja ruiskulla koiran tai kissan vatsanpeitteiden läpi virtsarakosta.
Erityisesti kissalla tämä on ainoa tapa saada puhdas virtsanäyte. Näytteenotto on yksinkertainen ja vaatii vain harvoin rauhoituksen.

Ulostenäyte

Ulostenäytteistä voidaan tutkia sekä kotoisten sisäloisten että varsinkin tuontikoirien kohdalla eksoottisempien loisten esiintyminen.
Ulostenäytteen ottaa omistaja kotona, luotettava tulos vaatii kolmen peräkkäisen päivän ulostenäytteen. Näytteenottoastian voi pyytää vastaanotosta, mutta myös puhdas kuiva purkki tai pakasterasia kelpaa hyvin. Näyte on säilytettävä viileässä, kunnes se tuodaan vastaanotolle.

Suolistoloisten ja keuhkomatojen tutkimiseen käytetään eri tekniikkaa. Eläinlääkäri laittaa lähetteen tarvittavista tutkimuksista.
Klinikalla on käytössä Giardia pikatesti koiran ja kissan giardioosin diagnostiikkaan ja hoitovasteen seurantaan. Ulostenäyte voidaan lähettää myös eteenpäin suoliston bakteerien, virusten ja protozoien määritykseen. Ulosteviljelyjä tehdään harvoin, kuumeinen veriripuli on tavallisin syy lähettää ulostenäyte viljeltäväksi.

Ulostenäytteen tutkiminen kuuluu perustutkimuksena ripuloivan potilaan diagnostiikkaan. Samoin kroonisesti yskivältä eläimeltä tulisi aina tutkia ulostenäyte keuhkomatojen varalta. Koiran ja kissan rutiininomaisen madottamisen sijaan tulisi pikkuhiljaa pyrkiä tutkimaan rutiinisti ulostenäyte ja lääkitsemään vain ne potilaat, joilla todetaan matoja.

Iho- ja korvanäytteet

Korvanäytteistä etsitään mikroskoopilla mahdolliset korvapunkit, bakteeri- ja hiivatulehdukset. Korvatulehduksen hoito on suoraan riippuvainen tulehduksen aiheuttajasta ja tämän vuoksi näyte tarkistetaan jokaisen tulehduksen kohdalla uudelleen. Pitkittyneissä bakteeritulehduksissa korvasta otetaan myös bakteeriviljely, josta tehdään antibioottiherkkyysmääritys.

Jos koira kutisee tai sillä on ihomuutoksia, otetaan iholta raapenäyte ulkoloisten varalta. Lisäksi otetaan sytologinen näyte eli solukuva ihon pinnalta, jota tarkastelemalla nähdään, onko kyseessä tulehdusmuutos ja mikä sen mahdollisesti aiheuttaa. Mikäli näytteissä ei ole löydöksiä tai vaiva on uusiva, pyritään ottamaan iholta koepalat, joista patologi pystyy paremmin näkemään muutokset ja taudin syyn.

Luuydinnäyte

Jos potilaalla on selittämätön anemia, valkosolumuutoksia, proteiinimuutoksia tai pitkittynyt kuumeilu ilman selittävää syytä, voi olla tarpeen ottaa luuydinnäyte. Näyte otetaan rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa eläimen olkavarresta ja lähetetään tutkittavaksi erikoislaboratorioon. KoiraKissaklinikalla on edellytykset luuydinnäytteiden ottamiseen.

Selkäydinnäyte

Aivo-selkäydinnestenäytteen ottoa tarvitaan, jos epäillään tulehduksellista sairautta keskushermostossa. Jos epäillään aivopaineen nousua tai aivokasvaimia, potilas pyritään lähettämään neurologille magneettikuvien ottoa varten. Selkäydinnestenäytteen otto vaatii yleisanestesian ja potilaan intuboinnin.

Ohutneulanäytteet ja koepalat

Ihokasvaimista, ihon uudismuodostumista ja ”pateista ”pyritään vastaanottokäynnin aikana ottamaan aina ohutneulanäytteet. Näytteenotto on potilaalle kivutonta, eikä vaadi potilaan rauhoittamista.
Näytteistä pyritään selvittämään, onko uudismuodostuma esimerkiksi tulehduksellinen (paise), tai epäilläänkö kasvainta. Näyte voi olla helppo tulkita klinikalla (paiseet ja rasvakasvaimet eli lipoomat ), mutta usein näyte halutaan lähettää eteenpäin patologille diagnoosin varmistamiseksi.
Ohutneulanäytteet eivät myöskään aina anna diagnoosia. Jos näyte ei ole diagnostinen, pyritään uudismuodostuma joko poistamaan kokonaan kirurgisesti ja tutkimaan jälkeenpäin, tai ottamaan siitä kirurgisesti koepalat patologin arviota varten.

Ohutneulanäytteitä voidaan ottaa myös sisäelimistä ultraääniohjauksessa. Tämä on toimenpiteenä riskitön, mutta vaatii yleensä potilaan rauhoittamisen. Toimenpidettä käytetään erityisesti kasvaindiagnostiikassa, varsinkin lymfooma löytyy yleensä helposti ohutneulanäytteiden perusteella.

Keuhkohuuhtelu eli BAL

Kroonisesti yskivällä koiralla tai kissalla halutaan yleensä selvittää, voiko yskän taustalla olla infektio tai bakteeritulehdus, allergia, krooninen keuhkoputken tulehdus tai kasvain. Keuhkomatodiagnostiikassa toimiii paremmin ulostenäyte. Keuhkohuuhtelunäytettä varten potilas nukutetaan ja näyte otetaan keuhkoputkista joko tähystämällä tai sokkona katetrin avulla. Valittuun paikkaan ruiskutetaan keittosuolaliuosta ja neste imetään välittömästi takaisin. Näytteestä tutkitaan bakteeriviljelyn lisäksi solumäärä ja solukuva eli diffi.

Punktiot

Jos potilaalla todetaan vapaata nestettä rinta- tai vatsaontelossa, se pyritään poistamaan tai ottamaan siitä näyte saman tien. Neste voi olla kirkasta transudaattia, paksumpaa keltaista modifioitua transudaattia, maitomaista kylusta, veristä eritettä tai paksua märkäeritettä eli eksudaattia. Punktioista tutkitaan välittömästi solu- ja proteiinimäärä, ominaispaino, solukuva sekä viljely. Tarvittaessa voidaan näyte lähettää lisämäärityksiin.

Nivelnestenäytteet

Nivelnestenäytteitä otetaan niveltulehdusepäilyissä yhdestä tai useammasta nivelestä. Näytteistä tutkitaan solukuva ja solumäärä, tarvittaessa lisäksi esim. borrelia tai viljely. Nivelnestenäytteen otto vaatii potilaan rauhoittamisen ja nivelen aseptisen valmistelun.