Koirien sydäntutkimukset

Koirien sydänsairaudet

Yleisin syy koiran sydämen vajaatoimintaan on läppärappeuma(MMVD). Läppärappeumaa esiintyy eniten pienirotuisilla iäkkäillä koirilla, tyypillisiä rotuja ovat esim. cavalier king charlesinspanieli, chihuahua, whippet, mäyräkoira, japaninpystykorva ja kiinanharjakoira. Läppärappeumaa esiintyy kuitenkin myös suurirotuisilla koirilla kuten saksanpaimenkoirilla ja salukeilla.

Dilatoivaa kardiomyopatiaa (DCM) esiintyy keskikokoisilla ja suurilla koiraroduilla, mutta myös cockerspanieleilla. Yksittäisiä tapauksia voi esiintyä myös muilla pienemmillä roduilla. Diagnosoimatta jäänyt synnynnäinen sydänvika voi löytyä vasta keski-ikäisenätai vanhempana. Lisäksi sydänoireita voivat aiheuttaa sydänpussin sairaudet, kasvaimet, tulehdukset ja korkea systeeminen verenpaine.

Synnynnäisiä sydänsairauksia ovat esimerkiksi aortan ahtauma (subaortic stenoosi), keuhkovaltimon ahtauma (pulmonaalistenoosi), synnynnäiset sydänläppien kehityshäiriöt, verisuoniepämuodostumat (PDA) ja väliseinäreiät. Synnynnäiset sydänsairaudet eivät ole yhtä yleisiä kuin hankitut sairaudet. Kuitenkin niillä on merkitystä sekä yksilön elämään että rodun jalostukseen. Eri roduilla on alttiuksia tietyille synnynnäisille sydänsairauksille.

Sydäntutkimukset

Sydämen ultraäänitutkimus kannattaa tehdä kaikille alle 6 vuoden ikäisille koirille synnynnäisen sydänvian varalta, jos sydämestä kuuluu sivuääni. Pentuna todettu sydämen sivuääni tutkitaan jo pentuiässä. Ultraäänitutkimusta suositellaan myös kaikille oireettomille koirille, joilla on kohtalainen tai voimakas sivuääni sydämessä, sekä kaikille suurirotuisille koirille, joilla erotteludiagnoosina on dilatoiva kardiomyopatia. Jalostukseen käytettäville DCM riskiroduille suositellaan ultraäänitutkimusta taudin varalta, vaikka sivuääntä ei kuuluisikaan. Riskirotuja ovat esimerkiksi doberman, bokseri, tanskandoggi, new foundlandinkoira jne. Pienirotuisilla vanhemmilla koirilla sydänsairaus johtuu yleensä läppärappeumasta. Tällöin ultraäänitutkimuksella voidaan kuitenkin arvioida taudin vaihetta (onko tauti alkuvaiheessa vai hyvin pitkälle edennyt) ja sydämessä tapahtuneita muutoksia (mm. laajentuneet kammiot, sydämen pumppausteho).

Jos koiralla on tai epäillään, että sillä on sydänperäisiä oireita, otetaan aina rintaontelon röntgenkuvat. Monilla pienirotuisilla koirilla on läppävuodosta johtuva sivuääni sydämessä, mutta oireilu johtuukin kroonisesta hengitystiesairaudesta. Röntgenkuvista arvioidaan myös keuhkoverisuonien kokoa ja mahdollista nesteen kertymistä keuhkokudokseen (keuhkoödemi). Sydäntutkimukseen kuuluu yleensä lisäksi verenpaineen mittaus ja sydänsähkökäyrä eli EKG. Lisäksi voidaan ottaa verinäytteitä.Sydänsairauksien oireet ovat mm. alentunut rasituksen sieto, yskä (koiralla), poikkeuksellisen voimakas läähättäminen, apaattisuus, vatsan turpoaminen ja laihtuminen. Joskus sydämen vajaatoiminnan oireet alkavat vähitellen ja omistaja luulee eläimen väsymyksen ja apaattisuuden johtuvan korkeasta iästä. Tämän vuoksi vanhenevat eläimet on syytä käyttää terveystarkastuksessa vuosittain, jotta voidaan todeta mahdollinen sivuääni sydämessä tai rytmihäiriöt.

Eläimen tullessa sydäntutkimukseen ensimmäiseksi tehdään yleistarkastus, jossa todetaan mm. yleiskunto, limakalvojen väri ja kuunnellaan eläimen sydänäänet. Sydänääniä kuunnellessa todetaan mahdollinen sivuääni ja sen voimakkuus sekä sijainti (eteis-kammioläppien alue/aortan tai keuhkovaltimoläpän alue). Lisäksi todetaan mahdolliset sydämen rytmin muutokset. Sydämen lyöntitiheys lasketaan ja pulssi tunnustellaan. Rintaontelon röntgenkuvauksella todetaan nestekeräytymät keuhkoissa. Lisäksi kuvasta voidaan todeta, onko esim. sydämen koossa tapahtunut muutoksia (läppävian seurauksena vasen eteinen usein suurenee).

Sydänsähkökäyrästä (EKG) todetaan rytmihäiriöt, joita yleensä esiintyy sydänlihasairauksissa. Siitä voidaan myös todeta sydänlihaksen hapenpuute (verenkiertohäiriöt sydänlihaksessa) sekä sydämen vasemman tai oikean puolen laajentuma. Sydämen ultraäänitutkimus on erittäin tärkeä sydänlihassairauksien eli cardiomyopatioiden diagnostiikassa. Ultraäänen avulla mitataan sydämen eteisten ja kammioiden koko sekä sydänlihaksen paksuus. Mittauksien avulla voidaan määrittää ”sydämen supistuvuus”, jolla saadaan kuva sydämen pumppausvoimasta.

Elisa Välimäki, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri