Koira mukaan matkalle – mitä pitää muistaa?

Harkitsetko kesälomalla suuntaavasi koirasi kanssa etelään? Muista suunnitella koirasi mukaan tulo huolella!

Puutiaisvälitteiset ja muiden niveljalkaisten (vektorit) välittämät sairaudet ovat yhä isompi uhka myös suomalaiselle koiralle. Ennaltaehkäisyllä suojaamme lemmikkimme monelta sairaudelta niin kotimaassa mutta etenkin matkatessa Suomesta etelään. Näistä tärkeimpänä esimerkkinä puutiaisvälitteiset sairaudet kuten rikketsioosi, anaplasmoosi, ehrlichioosi sekä hyttysten välittämät dirofilarioosi(sydänmatotauti) sekä leishmania.

Koirien sairauksien ennaltaehkäisy ovat tärkeimpiä tekijöitä sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Mitä ennakkovalmisteluita lähtiessä pitäisi muistaa?

Ennakkovalmistelut riippuu osittain vierailun kestosta sekä matkakohteesta.

Kaikki matkustavat eläimet tulee olla tunnistusmerkittyjä eli mikrosirutettuja ja eläimillä tulee olla matkustusasiakirja eli passi jossa ilmenee tunnistusmerkintä(mikrosiru) sekä eläimen ja omistajan tiedot.

Rokotukset

Euroopassa matkustaessa on lainsäädännöllisesti vaadittu, että lemmikki on rokotettu raivotautia vastaan.

Matkustaessa maihin jossa esiintyy leptospiroosia on suositeltavaa mikäli maassa viipyy pidempään että koiralle annetaan leptospiroosi rokote sarja ennen alueelle lähtöä. Leptospiroosi aiheuttaa epäspesifisiä oireita kuten esimerkiksi kuumeilu ja/tai lisääntynyt juominen. Pahimmillaan sairaus voi johtaa munuaisten toiminnan heikentymiseen.

Tartunnan koira saa likaantuneesta vedestä.

Puutiaistarkoitteet

Puutiaishäädöillä suojaudutaan mm. Dermacentor reticulatuksen, ruskean koirapunkin eli Rhipicephalus sanguineuksen, sekä meillä tutumman Ixodes ricinuksen välityksellä välittyviltä taudeilta.

Näistä Borrelioosi, Ehrlichia, Anaplasma, Babesioosi sekä Riketsioosi, aiheuttaa usein epäspesifisiä oireita kuten kuumeilua, väsymystä, niveloireilua, jotka voi tapauskohtaisesti johtaa jopa vakaviin oireisiin. Osa sairauksista aiheuttavat voimakasta verenvuototaipumusta, punasolujen tuhoa sekä elinkohtaista toiminnan heikentymistä joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa koiran menehtymiseen.

Poikkeuksena muihin puutiaisvälitteisiin sairauksiin jossa sairaudet välittyy punkin pureman kautta puutiaisen syljen välityksellä hepazoonoosi tarttuu koiran niellessä puutiaisen. Hepatozoonoosi aiheuttaa myös koirille epäspesifisiä oireita kuten mm. kuume väsymys jne.

Kirpputarkoitteet

Kirppuhäädöllä suojaudutaan bartonelloosia sekä koiran heisimatoa (Dipylidium caninum) vastaan. Koiran heisimatotartunta on eläimellä oireeton. Bartonelloosi voi aiheuttaa sydämen läppätulehdusta.

Lääkkeellisiä kirppu sekä puutiaishäätöjä on lukuisia markkinoilla. Lääkkeiden vaikutuksen alkamisajankohta vaihtelee lääkkeen antotavasta. Niin kutsutuiden ”Spot on” niskaan iholle annosteltavien valmisteiden vaikutusaika alkaa noin 48 h kuluessa. Punkkipantojen vaikutusaika alkaa noin 1 viikon kuluessa. Suun kautta annosteltavan lääkkeen vaikutusaika on tutkimuksien mukaan 12 h. Myös lääkkeiden vaikutusajat riippuu valmisteesta jolloin lääkkeen uusimisesta tulisi huolehtia tarkoin.

Hyönteispuremilta suojautuminen

Hyttysten puremilta suojauduttaessa suojaudutaan myös mm. dirofilarioosilta eli sydänmatotaudilta, sekä leishmanialta.

Leishmania on laajalle Etelä-Euroopan maissa levinnyt tauti joka aiheuttaa lievimmillään iho-oireilua mutta voi aiheuttaa myös koko elimistön nk. viskeraalia (sisäelimissä tuhoa tekevää) leishmaniaa joka johtaa sisäelinten toiminnan heikkenemiseen ja lopulta eläimen menehtymiseen. Etelä-Euroopassa menehtyy myös lukuisia ihmisiä vuosittain Leishmaniaan.

Sydänmatotautia on kahta eri lajia josta toinen hakeutuu iholle aiheuttaen iho-oireita (Dirofilaria repens) sekä Dirofilaria immitis joka johtaa matojen aikuistuessa hakeutumisen keuhkovaltimoon ja sydämeen aiheuttaen pahimmassa tapauksessa sydämen vajaatoiminnan. Alla vasemmalla Dirofilaria immitiksen esiintymisalue ja oikealla Dirofilaria repeisin esiintymisalue.

Ekinokokki

Lainsäädännöllisesti matkustaessa koiran kanssa maihin jossa esiintyy ekinokokkoosia on takaisin tullessa koira matolääkittävä 1-5 vrk ennen Suomeen tuloa.

Koira saa tartunnan syödessään jyrsijöitä joilla infektio. Tartunta on koirassa oireeton ja koira välittää sairautta ulosteen mukana, ihminen voi joutua välillisesti väli-isännäksi ekinokokkoosille saadessaan tartunnan esimerkiksi ulosteiden likaamien marjojen, sienien, juomaveden välityksellä. Ihmisessä myyräekinokokki aiheuttaa nk. alveolaarisen ekinokokkoosin, jonka oireet ilmenevät yleensä vasta vuosien (usein10-15 vuoden) kuluttua infektiosta. Pahimmillaan laajeneva rakkulainen kysta voi ajan myötä syrjäyttää kasvainmaisesti koko maksakudoksen.

Muita sairauksia

Niin kutsuttu silmämato eli Thelazia on Etelä-Euroopassa endeemisenä esiintyvä nematodi, joka on hedelmähyttysen (Phortica variegata) välittämä. Viime vuosina on havaittu, että madon levinneisyys laajenee jatkuvasti. Mato välittyy hyttysestä suoraan eläimen silmään jossa se aikuistuu silmän pinnalla. Oireena koiralle ilmenee sidekalvon sekä silmäluomien tulehdusta, kyynelvuotoa sekä muita silmä-oireita. Kuukausittaisella lääkityksellä silmämadon kehittyminen voidaan estää.

Pienen sydänmadon Angiostrongylus vasorum koira saa niellessä loisen väli-isäntänä toimivan etanan tai kotilon joka saanut tartunnan. Koirassa toukka vaeltaa keuhkovaltimoihin. Keuhkovaltimoissa toukat aikuistuvat sekä aiheuttavat oireita kuten yskä, ja verenvuototaipumusta jne. Sairauden epäillään jo levinneen Suomeen. Kuukausittaisella lääkityksellä matkustaessa alueille jossa sairaus on endeeminen voidaan ennaltaehkäistä infektio.

Miten kaikkia näitä vastaan tulisi suojautua?

Useat lääkeaineet tehoaa sekä puutiaisia vastaan kuin myös kirppuja vastaan, ja samalla myös hietasääskiä sekä muita hyönteisiä vastaan. Useimmiten joudutaan käyttämään vähintään kahta eri valmistetta ennaltaehkäisyyn matkustaessa Etelä-Eurooppaan. Suosittelemme kääntymään vielä ennen matkaa eläinlääkärin puoleen jotta saat kaikki tarvittavat lääkkeet ennen matkaa.

Mistä saan maakohtaisista tuontisäädöksistä lisää tietoa?

Koko Euroopassa on EU-tuonti ja vientisäädöksien lisäksi maakohtaisia säädöksiä jotka tulee tarkastaa ennen matkalle lähtöä.

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti+ja+vienti/

EU-maiden järjestöjen internetsivustoja:

Alankomaat;
http://www.government.nl/issues/agriculture-and-livestock/animals/bringing-pets-to-the-netherlands

Belgia;
http://www.health.belgium.be/en/animals-and-plants/animals/animal-keeping-and-transporting/travelling-pets

Bulgaria;
http://www.mzh.government.bg/MZH/Home.aspx

Maalla ei ole hallinnollisilla sivuilla eläinten matkustusohjeita, vaan noudatetaan EU:n yleisiä matkustussäädöksiä.

Espanja;
http://www.magrama.gob.es/en/ganaderia/legislacion/animales-compania-normativa-zoosanitaria.aspx

Irlanti;
http://www.agriculture.gov.ie/pets/

Iso-Britannia;
http://www.defra.gov.uk/wildlife-pets/pets/travel/pets/pet-owners/#a

Itävalta; http://www.bmg.gv.at/home/Schwerpunkte/Tiergesundheit/Veterinaerwesen_Handel/Ein_und_Durchfuhr/

Kreikka;
http://www.minagric.gr/en

Kypros;
http://www.moa.gov.cy/moa/vs/vs.nsf/vs07_en/vs07_en?OpenDocument

Latvia; http://www.pvd.gov.lv/eng/left_menu/border_control/travelling_with_pets/noncommercial_movement_of_pets/travelling_from_eu_member_stat

Liettua;
http://vmvt.lt/animal-health/travelling-pets?language=en

Luxemburg;
http://www.asv.public.lu/fr/sante-protection/animaux-compagnie/voyager/index.html

Malta;
http://vafd.gov.mt/pet-travel-scheme?l=1

Portugali;
http://www.dgv.min-agricultura.pt/portal/page/portal/DGV/genericos?generico=4406178&cboui=4406178

Puola;
http://www.wetgiw.gov.pl/index.php?action=art&a_id=4059

Ranska;
http://agriculture.gouv.fr/transport

Romania;
http://www.maap.ro/en/

Saksa; http://www.bmelv.de/SharedDocs/Standardartikel/Landwirtschaft/Tier/TierHandelTransport/Heimtiere/HeimtiereEinreiseregelung.html

Suomi;
https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/

Slovakia;
http://www.svps.sk/english/

Slovenia;
http://www.vurs.gov.si/en/for_citizens/pet_animals/

Tanska; http://www.foedevarestyrelsen.dk/english/ImportExport/Travelling_with_pet_animals/Dogs_cats_ferrets/Pages/default.aspx

Tšekki;
http://www.svscr.cz/index.php?basket=-5363560&sid=79dgm80nbsdtk9l89uookl9257&art=1559

Unkari;
http://www.nebih.gov.hu/en/specialities/ah_awf_dir/public_data/other/non_comm_pet_movement.html

Viro;
http://www.vet.agri.ee/?op=body&id=390

Efta maat

Norja;
http://mattilsynet.no/dyr_og_dyrehold/reise_med_kjaledyr/hund_katt_ilder_til_norge/

Uutiskirjeen teksti on tehty yhteenvetona ELL Johanna Koposen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen lisensiaattitutkielmasta; Matkustavan koiran terveysvaarat Euroopassa, joka valmistui maaliskuussa 2014.