TPO -lonkkaleikkaus

Lonkkaniveldysplasiassa on tyypillistä lonkkanivelen subluksaatio eli raajan tukeutumisvaiheessa reisiluunpää osittain tulee pois nivelkuopastaan ja aiheuttaa voimakasta kipua. Kun nivelessä tapahtuu ylimääräistä liikettä, nivelkapseli ja tukirakenteet venyvät, tällöin niveleen kehittyy niveltulehdus ja ajan mittaan nivelrikko nivelruston rikkoutuessa. On osoitettu että pennut, joilla on normaali lonkkanivelrakenne, mutta nivel on hyvin löysä, kehittävät todennäköisemmin dysplasian, kuin ne pennut, joilla on tiivis lonkkanivel nuorella iällä. Lonkkaniveldysplasian kehittymiseen vaikuttavat, sekä geneettinen tausta, että ulkoiset olosuhteet (kasvuvauhti, ruokinta, tapaturmat ym.).

TPO leikkausmenetelmä perustuu siihen, että lantion omat rakenteet käytetään hyväkseen, asentomuutoksella siirretään lonkkamaljakkoa reisiluunpään päälle tukemaan ja nivelen liialliset vääräntyyppiset liikkeet estyvät, tämä taas rauhoittaa niveltulehdusta ja nivelrikon kehittyminen estyy. Leikkausmenetelmän kehitti Salter vuonna 1961 lasten dysplasian hoitoon. Vuonna 1969 ensimmäisinä Hohn ja Janes sovelsivat menetelmää koirien dysplasian hoitoon.

Potilasvalinta leikkaukseen:

Nuori koira, jolla on selvät dysplasiaoireet: lonkkakipua liikkeessä ja liikkeelle lähtiessä ja lonkan löysyyttä (nk. ortolani sign), eikä niveleen vielä ole muodostunut nivelrikkoa, on paras kandidaatti leikkaukseen. Mikäli koira on vaikeasti käsiteltävissä tai on jopa aggressiivinen ei leikkausta suositella, koska leikkauksen jälkeinen aika on rankka, sekä koiralle, että omistajalle. Parhaat tulokset on saatu 6-12 kk iässä leikatuilla koirilla. Kun ikää tulee enemmän niin nivelrikko aiheuttaa huomattavia muutoksia niveleen ja vaikka asentomuutos tehdäänkin niin rustovauriot aiheuttavat koiralle jatkuvaa kipua. Tämän takia tapa ajatella, että kun koira kasvaa, niin kasvukivut kuuluvat asiaan, estää löytämästä ja hoitamasta ne potilaat, joille leikkaushoito on ainoa tapa taata kivuton elämä. Ajoissa tehty tutkimus ja hoito takaavat koiralle paljon paremman tulevaisuuden, kuin niissä tapauksissa kun koiralla todetaan 2 vuotiaana vakava dysplasia nivelrikkoineen ja ainoa hoito on silloin reisiluun pään poisto tai kipulääkkeiden jatkuva käyttö. Leikkausta edeltävänä päivänä koira pestään huolellisesti. Koira paastotetaan 12 tuntia ennen leikkausta ja antibioottihoito aloitetaan 3 vrk ennen leikkausta.

Leikkauksen kesto on 2-3 tuntia tapauksesta riippuen, heräämiseen menee saman verran aikaa. Haavoja on kolme, yksi lantion päällä, yksi nivusalueella ja yksi istuinluun kohdalla, eli lantioluu sahataan 3 kohdasta jotta luu saadaan käännettyä “katoksi” lonkkanivelen päälle, luu kiinnitetään erikoislevyllä ja ruuveilla määrättyyn asentoon ja kulmaan. Leikkauksen jälkeen haavat suojataan haavatyynyillä ja lisäksi koira syö antibioottia tikkien poistoon asti (10–12 vrk). Kaulurilla estetään haavojen nuoleminen. Liikkuminen on rajattu ensimmäiset 2-3 viikkoa vain tarpeiden tekemiseen ja ylös koira autetaan esim. vatsan alta tuetulla pyyheliinalla (nk. kantokassilla). Ensimmäisten vuorokausien aikana koiralle annetaan voimakkaita kipulääkkeitä ja hyvin pehmeää ruokaa pieninä annoksina, jottei tulisi ummetusta.

Yleensä koirat ovat jo tikkien poiston yhteydessä reippaita ja ottavat kevyesti leikatulle jalalle painoa, seuraava kontrollin yhteydessä (n. 4 viikkoa leikkauksesta) ontuminen on jo vähäisempää ja 2 kuukautta leikkauksesta ontuminen on hyvin vähäistä. Normaaliin liikuntaan potilaat voivat siirtyä 3 kuukautta leikkauksen jälkeen ja esim. työkoirilla ei ole jatkossa mitään rajoituksia liikunnan suhteen. Vapaana koirat saavat liikkua noin 2.5 kuukautta leikkauksesta.

Klinikallamme on leikattu noin 30 lonkkaa yllämainitulla menetelmällä ja tulokset ovat hyvin kannustavia. Potilaissa on ollut mm. saksanpaimenkoiria, bernhardinkoiria, berninpaimenkoiria, leonberginkoiria, napolinmastiffeja, newfoundlandinkoiria ja labradoreja, collie ja yksi owzarek podhalanski. Koirat pystyvät viettämään normaalia koiran elämää ja liikkuminen on kivutonta. Ne tapaukset, joissa paraneminen ei ole sujunut hyvin ovat esim. yksi bernhardinkoira (paino 70 kg), joka laskettiin irti juoksemaan jo 5 vkoa leikkauksesta, tällöin murtumalinjat osittain pettivät ja paraneminen viivästyi huomattavasti. Samoin ne koirat, joilla on esim. polviniveltulehduksia tai kinnernivelen asentovirheitä (kinnernivel menee “yli” eli subluksoi eteenpäin), eivät ole niin kiitollisia leikkauspotilaita. TPO leikkausmenetelmä on työläs eläinlääkärille, koiralle ja omistajalle ja aikaa vaativa toimenpide, toisaalta vakava dysplasia on hyvin voimakkaasti koiran elämää rajoittava ja invalidisoiva sairaus ja leikkaukseen päädytään niissä tapauksissa, kun koiralle halutaan antaa normaali kivuton elämä.

Artikkelin kirjoittanut: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eva Einola-Koponen Koira-Kissaklinikka Oy, Turku