Koirilla pinnallisten sarveiskalvohaavaumien pitäisi parantua 7-14 vrk kuluessa. Pitkittyneessä haavan paranemisessa ongelman taustasyynä voi olla useita eri tekijöitä kuten
Mekaaniset haittatekijät kuten
Jos näitä tekijöitä ei tutkimuksissa todeta, on yleensä kyseessä nk. Spontaneous chronic corneal epitelial defects, joka tunnetaan myös lyhenteellä SCCED. Aiemmin tästä sairaudesta puhuttiin nimellä Indolentti Ulcus.
Tässä sairaudessa koiralla sarveiskalvon epitelisolukon eli pintasolukon tyvisolukerroksen kiinnittymisessä sarveiskalvon alempaan kerrokseen eli stromaan tulee ongelma haavauman reunassa, jolloin ilmenee nk. ”epitelial lip” eli irtoreuna.
Tyvisolut epitelissä kiinnittyy niin kutsutuilla hemidesmosomeilla tyvikalvoon.
Hemidesmosomit linkittyy tietyn tyyppisiin ”ankkureihin”, jotka läpäisee tyvikalvon. Tämä ankkuri menee stromakerroksen yläosiin, jossa se muodostaa nk. anchoring plaque eli ankkuroivan plakin strooman kollageenin (sidekudoksen) kanssa.
Sarveiskalvohaavauman parantuminen vaatii irtonaisen kudoksen poiston. Hereillä paikallispuudutuksessa tehtävä irtonaisen kudoksen poisto johtaa 50% tapauksia paranemiseen. Usein kuitenkin pitkään jatkuneissa ongelmissa edetään suoraan nk. timanttiporaukseen, jossa tämä tehdään koiralla nukutuksessa nk. timanttiporalla ja sen jälkeen sarveiskalvon paranemisen tueksi laitetaan piilolinssi suojamaan sarveiskalvon pintaa.
Koska silmää pitää suojata hankaamiselta käytetään joko kauluria tai etenevissä määrin meillä on käytössä kuvassa näkyvät visiirit, joita löytyy eri mallisiin päihin ja eri pituisille kuonoille.