Lisämunuaisen kuorikerros tuottaa elimistön omia kortikosteroideja. Mineralokortikoideja tarvitaan mm. elektrolyyttitasapainoon, glukokortikoideja erityisesti stressitilanteissa. Lisämunuaiskuoren tuhoutuminen tai toimimattomuus aiheuttaa vajaatoiminnan oireita eli Addisonin-taudin. Taudin syy on useimmiten tuntematon: syynä voi olla autoimmuunitauti, infarkti tai amyloidoosi, se voi tulla Cushingin-taudin hoidossa käytetyn mitotaani-lääkityksen seurauksena, tai syynä voi olla aivolisäkkeen tuottaman ACTH hormoni puute. Joskus pitkäaikaisen kortisonilääkityksen lopettamisen jälkeen koiran lisämunuaiskuori ei enää toimikaan.
Tautia todetaan nuorilla ja keski-ikäisillä (2-4 vuotiailla) koirilla, nartuilla uroksia enemmän. Koirilla tauti on harvinainen, kissoilla erittäin harvinainen. Rotualtisteena pidetään isovillakoiraa, partacollieta, rottweileria ja valkoista länsiylämaanterrieriä.
Aluksi oireita voi esiintyä vain stressitilanteissa (trauma, infektio, leikkaus ), ja koiran vointi on välillä parempi. Yleisiä oireita ovat oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, vatsakipu ja painon menetys. Koira on väsynyt ja haluton. Tärinää, lihasheikkoutta ja lihaskipuja voi esiintyä. Joskus tauti voi puhjeta kriisiksi: verenpaine laskee, koira on heikko, jopa tajuton, alilämpöinen ja kuivunut. Kissalla oireena ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen ja välinpitämättömyys.
Tyypillisesti verinäytteessä on kohonnut kalium ja alhainen natrium pitoisuus. Usein tautiin liittyy kohonneet munuaisarvot. Perusverinäytteet voivat olla myös normaalirajoissa. Diagnoosi varmistetaan ACTH -testillä, jolloin koiralta otetaan 2 verinäytettä 2 tunnin välein. Röntgenkuvassa voi näkyä alhaisesta verenpaineesta johtuvia muutoksia (pienikokoinen sydän), EKG:ssä korkea kalium aiheuttaa muutoksia.
Lääkehoidolla korvataan puuttuva elimistön kortikosteroidituotanto: Peruslääkkeenä annetaan mineralokortikoideja, kauppanimeltään Florinef. Tarvittaessa lisäksi annetaan glukokortikoideja, kauppanimeltään Prednison. Lääkitys on elinikäinen. Kriisitilanteessa potilasta hoidetaan klinikalla suonensisäisellä nestehoidolla ja lääkityksellä, kunnes se ei enää oksenna ja alkaa syödä, tämän jälkeen jatketaan lääkitystä suun kautta.
Aluksi kontrolloidaan potilasta 2 viikon välein (yleiskunto ja veren elektrolyytit, ACTH- testi tarvittaessa ), myöhemmin 3 -6 kuukauden välein. Ennuste on hyvä, eli koira voi elää normaalin elämän lääkityksellä, kunhan sopiva lääketasapaino on löydetty.