Puhelin: 02 2761 999
vastaanotto@koirakissaklinikka.fi
Raviraitti 45, Metsämäki, Turku
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.
Synonyymejä
Anafylaksia on vakava potentiaalisesti hengenvaarallinen, nopea syystemireaktio joka syntyy kun altistutaan antigeenille, lääkkeelle, myrkylle tai esim. ympäristöolosuhteille, kuten korkea lämpötila
Kissalla pääoreena on hengitystieoireet kuten akuutti hengenahdistus, keuhkoihin kertyy nestettä (ödeemi), hengitysteiden turpoamista ja lisääntynyttä eritteen kertymistä keuhkoputkiin . Ero anafylaksian ja allergisen reaktion välissä on että anafylaksiassa useat eri elinryhmät reagoivat ja voivat vaurioitua.
Anafylasiaa on raportoitu kun altistuttu rokotteelle, hyönteisten pistokselle, jollekin ruoka-aineille, matolääkityksen jälkeiselle sisäloisten kuolemalle, varastopunkeille kuivaruuassa, käärmeenpistolle, verituotteille, ylirasitukselle ja äärimmäisille lämpötiloille.
Lääkeaineet, joista tiedetään tulevan reaktioita ovat mm. penisilliini, kefalosporiinit, tetrasykliinit, kloramfenikoli, erytromysiini, insuliini, myrkkyjen vasta-aineet, jodia sisältävät varjoaineet, nonsteroidi kipulääkkeet alfaxaloni, opioidit ym.
On raportoitu jopa lääkereaktiosta neljällä kissalla laajakirjoisille silmätipoille.
Anafylaktiset reaktiot ovat joko immuunivälitteisiä reaktioita, kuten ruoka-aineille, myrkyille, sisäloisten kuolemalle, verituotteille tai ei-immuunivälitteisiä reaktioita esim. kovan rasituksen jälkeen, altistuttaessa määrätyille lääkeaineille/kemikaaleille ja korkeille lämpötiloille.
Lääkeaineet ja rokotukset voivat laukaista sekä immuunivälitteisen, että ei-immuunivälitteisen reaktion.
Tämä on klassinen anafylaktinen reaktio joka syntyy yleensä n. 30 min altistumisen jälkeen, kehittyy minuuteissa tai tunneissa. Voi olla lievä tai hengenvaarallinen shokkitila. On olemassa geneettinen altistus immuunivälitteisen reaktion syntymiselle. Reaktion alkaessa on vaikeaa erottaa lievä reaktio hengenvaarallisesta anafylaksiasta. On mahdollista että kehittyy nk bifaasinen reaktio ei ilmenee uudestaan 6-72 tuntia ensimmäisestä episodista.
Histamiinireseptoreita eli jossa reaktio syntyy on kaikkialla elimistössä mutta vaihtelevat eläinlajien mukaan, mastsolu konsentraation suhteessa. Kissalla ”shokkielin” on hengitystiet. Vakava anfylaksia vaikuttaa aina sydänverenkiertoon. Histamiinin systeeminen vapautuminen aiheuttaa monielinreaktion, ihossa, sydänverenkierrossa, hengitysteissä , suolistossa ja maksassa. Tajuttomuus anaflaksiassa on pääosin verisuonten laajenemisesta johtuva mutta rytmihäiriöt, sydämen verenkiertohäiriöstä ja shokista.
Histamiinin vapautuminen aiheuttaa kissoilla hengitystieoireita: keuhkoputkinen spasmi eli kramppi, lisääntynyttä limaneritystä hengitysteissä, keuhkopöhöä ja alhaisen happisaturaation (veressä hapen osuus vähenee). Joskus tulee voimakasta kutinaa ja mahahappojen erittyminen lisääntyy.
Immuunivälitteiset reaktiot voivat olla eri tyyppisiä, jos esim. saa reaktion verensiirrosta tai immuunivälitteisen sairauden takia, kuin esim. lääkeaineista tai korkeista lämpötiloista.
Taustatiedoissa voi tulla esille allergisoiva altistus, esim. akuutti pyörtyminen ulkoilun jälkeen monesti viittaa esim. ampiaisen tai kyynpistoon.
Anafylaksian oireita on levottomuus, iholle nousee nokkosrokkoa, kutinaa, turvotusta pään alueella ja raajoissa, ripulia, oksentelua, hengenahdistusta, sinertävä kieli ja limakalvot, tukkoisuutta ja aivastelua, heikko syke, epileptiset kohtaukset ja äkkikuolema.
Reaktiot syntyvät yleensä minuutteja altistuksesta.Pistojälkiä /haavoja pitää huolella hakea.
Potilaan tila voi heikentyä nopeasti, etenkin kissoilla, joilla tulee keuhkopöhö hyvinkin lyhyessä ajassa ja hapensaanti heikkenee. Tämän myötä syntyy sydämen rytmihäiriöitä ja muutoksia sekä verenkuvaan että sisäelinarvoihin ja veren hyytymisaikoihin. Heikentynyt hapensaanti johtaa alhaiseen happipitoisuuteen elimistössä.
Hengitystieoireet ovat pääasialliset oireet kissoilla. Myös pään alueen turvotus liittyy anafylaksiaan kuten kuolaaminen, hengenahdistus, oksentelu, pyörtyily ja äkkikuolema. Eräässä raportissa rokotereaktiossa 72% ssa oli hengitystieoireita, sydänverenkierto-oireita 61% ssa ja suolisto-oireita 54%ssa.
Mitään rotu, sukupuoli tai ikädispositiota ei ole todettu
Koska oireet vaihtelevat laajalti niin hoito perustuu nimenomaan kliinisten oireiden vakavuuteen.
Monesti vakavassa anafylaktisessa reaktiossa vaaditaan nopeaa akuuttihoitoa ja ”monet kädet” alkuvaiheen shokkihoidossa. Hengitysteiden ja sydänverenkierron ylläpitäminen ovat tärkeimmät. Potilas voidaan joutua kytkemään hengityskoneeseen ja joka tapauksessa kissa on happikaapissa tai saa lisähappea maskin avulla.
Alkuvaiheen akuuttihoito tehdään ensin ja vasta sen jälkeen lisätutkimuksia, verinäytteitä tms.
Shokkihoito tehdään ensin ja hoitovasteen mukaan jatkotutkimuksia.
Potilas saa nestehoitoa yleistutkimuksen tuloksen mukaan, epinefriiniä anafylaktisen reaktion vähentämiseksi kunnes sydän verenkierto normalisoituu.
Nesteenpoistolääkitystä tarvitaan potilaalle jolla keuhkopöhö ja verivalmisteita mikäli hyytymisajat pidentyneet.
Anthihistamiineja annetaan joko pistoksina tai suun kautta myöhemmin.
Kortisonia ei anneta niin kauan kun potilaan verenpaineet alhaiset koska se voi pahentaa sitä . Vakavissa pään alueen turvotuksissa joudutaan käyttämään kortisonia.
Tukihoitoina lisätään esim keuhkoputkia laajentavat lääkkeet sekä pahoinvoinnin estolääkkeet.
