Koiran eturistisidevamma ja sen hoito

Polven eturistiside on yksi tärkeimpiä polven toimintaa stabiloivia sisäisiä rakenteita. Ihmislääketieteessä eturistisidettä kutsutaan myös anterioriseksi ristisiteeksi (ACL).
Kuvassa näkyy koiran polven anatominen rakenne. Sininen on eturistiside, punainen on polvikierukka eli meniski, vihreä on takaristiside. Toisessa kuvassa näkyy miten eturistisiteen vaurioituessa polven asento ja luiden väliset suhteet muuttuvat.

Polvikierukka on rustomainen rakenne polvinivelen sisällä. Polvikierukka ottaa vastaan iskuja, toimii paineen tasaajana ja vaurioituu usein eturistisiteen vaurioituessa. Polven sisäsivusiteeseen kiinnittyy polvikierukasta pieni side.

Eturistisidevamman syntyyn vaikuttavat tekijät

Eturistisidevamma on yksi yleisimpiä takaraajan ontumista aiheuttavia syitä. Koiralla ongelman kehittyminen on paljon monimutkaisempi prosessi kuin ihmisillä. Koiralla voi olla eriasteinen eturistisidevamma (osittainen tai totaalinen) ja usein taustalla on pienen tapaturman aiheuttama revähdys, josta syntyy niveltulehdus. Tämä tulehdus johtaa pikkuhiljaa ristisidevaurioon nivelen sisäisten tulehdusta pahentavien molekyylien johdosta.

Useimmiten eturistisideongelma on monen tekijän summa: siderakenteen ikävaikutus eli rappeutuminen, ylipaino, huono fyysinen kunto, perintötekijät, rakenne ja liikkuvuus sekä rotu. Koiralla eturistisideongelma on seurausta hitaasta, kuukausien jopa vuoden ajan kestäneestä siteen rappeutumisesta, jonka seurauksena siderakenne hajoaa. Harvemmin täysin terve siderakenne repeää.

Ihmisten ja koirien välinen ero selittyy kahdella tärkeällä tekijällä ristisideongelmassa koirilla:

1. 40 – 60 % koirista, joilla on toisen takaraajan polven ristiside vaurioitunut kehittää toiseen takapolveen samanlaisen ongelman.
2. Osittainen ristisidevaurio on yleinen koirilla ja kehittyy täydelliseksi repeytymiseksi ajan kanssa. Eturistisidesairaus voi syntyä minkä kokoiselle ja rotuiselle koiralle tahansa, missä iässä tahansa. Harvemmin kyseistä ongelmaa nähdään kissoilla.

On rotuja, joilla ongelmaan törmätään useammin: rottweiler, newfoundlandinkoira, staffordshirenbullterrieri, mastiffit, akita, bernhardinkoira, labradorinnoutaja. On myös rotuja, joilla hyvin harvoin nähdään ongelmaa: greyhound, mäyräkoira, basset ja vanhaenglanninlammaskoira. Perinnöllistä alttiutta on osoitettu newfoundlandinkoirilla ja labradorinnoutajilla.

Huono fyysinen kunto ja ylipaino ovat riskitekijöitä polviongelman synnyssä. Säännöllinen fyysisen kunnon ylläpitäminen ja oikeantyyppisen liikunnan harrastaminen sekä oikea ruokavalio ovat avainasemassa ongelman ennaltaehkäisyssä.

Alkavan ristisideongelman oireet

Koira jolla on alkava ristisideongelma, voi oireilla esimerkiksi näin:

• vaikeuksia nousta istumasta, istuu toisella ”kankulla”
• vaikea hypätä autoon
• vähentynyt liikuntahalukkuus
• vaihtelevaa ontumista
• lihaskato
• polven liikeradan heikkeneminen
• polvi ”paukkuu”
• polven sisäpinnalla turvotusta
• kipua tunnusteltaessa polvea
• jäykkyyttä
• haluttomuutta leikkiä

Oireet vaihtelevat yksilöittäin, ja ontumien voi myös vaihdella hyvinkin paljon tilanteesta ja rasituksesta riippuen.

Diagnostisointi

Koiran tutkimisessa tehdään kliininen tutkimus ja ontumatutkimus juoksutettaessa nk. provokaatiolla (polven taivutuksen jälkeen koiran vaikea juosta). Yleensä otetaan röntgenkuvat rauhoituksessa, jolloin polven liikeradat ja nk. vetolaatikkoliike polvessa tuntuu parhaiten.

Tarvittaessa voidaan ottaa nivelnestenäyte (jos epäillään punkkivälitteistä niveltulehdusta tai immunologista niveltulehdusta) tai tehdään varjoainekuvaus tai tietokonetomografiatutkimus (CT). Näitä kaikkia tutkimuksia voidaan tehdä Koira-Kissaklinikalla. Röntgenkuvista nähdään mahdollisesti kehittyneen nivelrikon aste, ylimääräiset rustoirtopalat tms., voidaan pois sulkea muut sairaudet ja voidaan suunnitella mahdollista leikkausmenetelmää.

Eturistisidevamman hoitomuodot

Hoitovaihtoehtoja on monia. Ensin pitää yhdessä omistajan kanssa selvittää, onko potilaalle mahdollista suorittaa kirurginen korjaus tai onko kyseessä potilas, jolle konservatiivinen hoito tulee parhaiten kyseeseen. Hoitoja arvioitaessa otetaan huomioon eläimen ikä, aktiviteettitaso, koko, fyysinen kunto ja polven löysyyden aste (epästabiilisuus).

Vasemmalla kuva nk TPLO-leikkauksesta, jossa luun sahauksen ja asennonmuutoksen tarkoitus on asettaa nivelen taso 90 asteeseen ison reisilihaksen kiinnityskohtaan nähden.

Eturistisidevamman kirurginen hoito

Kirurginen hoito on paras hoitovaihtoehto eturistisidepotilaalle, koska se on ainoa tapa kontrolloida nivelen yliliikkuvuutta. Koirilla ja ihmisillä polven mekaniikat eroavat toisistaan ja siksi myös koirille kehitetyt leikkausmenetelmät ovat erilaisia.

Vaurioitunut polvikierukan osa poistetaan ja leikkausmenetelmiä ovat esim. nk. osteotomiaan perustuvat leikkaukset. Niissä polven toimintaa saadaan normalisoitua sahaamalla luuta ja muuttamalla kulmaa, jossa iso reisilihas vaikuttaa nk. tibian eli koipiluun yläosan tasoon. Näin muutetaan myös polven biomekaniikkaa.

Osteotomialeikkauksista Koira-Kissaklinikalla käytettään nk. TTA-tekniikkaa titaanikiilan avulla. Tätä leikkausta kutsutaan MMP-leikkaukseksi, ja se on osoittautunut hyväksi sen kestävyyden ja vähäisemmän implanttimäärän takia.

Polven toimintaa voidaan tukea nivelen sisäisellä tai ulkoisella tuella. Näitä erilaisia tekniikoita on monia ja usein käytettävä leikkausmenetelmä on leikkaavan eläinlääkärin kokemukseen perustuva valinta. Jos harkitaan vanhemman, ei niin aktiivisesti liikkuvan koiran leikkausta, on tämä menetelmä usein myös taloudellisista syistä parempi valinta.

Mikäli päädytään konservatiiviseen hoitoon leikkaushoidon sijasta, on potilaan ennuste riippuvainen monesta asiasta: lääkityksen sietokyvystä, kuntoutusohjelman onnistumisesta (vesiallashoito, laserhoidot, hieronta, ruokavalio) ja mahdollisen ulkoisen tuen (nk. ortoosien) tuomasta avusta.

Jälkihoito ja tulokset

Leikkauksen jälkeisen hoidon onnistuminen kotona on erittäin tärkeää. Koira pidetään levossa ja rajoitetulla liikunnalla kytkettynä, etteivät implantit petä ennen kuin luun sahaukset ovat parantuneet kokonaan.

Yksi vapaana juokseminen puutarhassa muutama viikko leikkauksesta voi tuhota koko leikkauksen tuloksen. Siksi leikkauksesta kannattaa kysellä tarkasti ja käydä huolellisesti läpi jatkohoitoon liittyvät asiat yhdessä leikkaavan eläinlääkärin kanssa.

Kaikille polvileikatuille koirille suositellaan kuntoutusohjelmaa, jossa käytetään sekä vesiallashoitoa, laserhoitoa, nk. regenerattivisia hoitoja (kantasoluhoito niveleen muutama kuukausi leikkauksesta) ja ruokavalioon panostamista sekä niveltä tukevien aineiden käyttämistä. Fysioterapeutti käy joka potilaan kohdalla kädestä pitäen läpi kotiharjoitteet ja näyttää mihin harjoitteilla pyritään. Kipulääkitystä käytetään potilaan tarpeen mukaan. On hyvä muistaa, että niveleen syntynyttä tulehdustilaa hoidetaan lääkkeillä eli kyseessä ei ole pelkästään kivun hoito, vaan tärkeimpänä on nimenomaan tulehduksen hoito.

Leikkauspotilailla ennuste on hyvä 85 – 90 %:ssa tapauksista. Ne potilaat, jotka ovat heti leikkauksen jälkeen aloittaneet oikeaoppisen kuntoutusohjelman, paranevat huomattavasti nopeammin.