Puhelin: 02 2761 999
vastaanotto@koirakissaklinikka.fi
Raviraitti 45, Metsämäki, Turku
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.
Avoinna arkisin ma-to 8-20, pe 8-19.
La päivystys ajanvarauksella klo 9-17.
Ihmisillä maitorauhaskasvainten esiintyminen on erittäin yleistä ja kasvainsairaudesta ja sen ennaltaehkäisystä ja seurannasta jaetaan paljon informaatiota. Miten meidän lemmikkien kohdalla tämä informaatio ja tieto jaetaan, tiedetäänkö miten erilainen tyypiltään maitorauhassyöpä on koiralla verrattuna kissaan ja miksi on tärkeää tarttua ajoissa asiaan mikäli näitä kasvaimia kissastamme löytyy.
Kissoilla noin kolmanneksi yleisin kasvainsairaus on maitorauhaskasvainten aiheuttama, potilaan ollessa yleensä n 10-12 vuotias naaraskissa joka on steriloimaton tai on steriloitu hyvin myöhään.
Koirilla maitorauhaskasvaimista n 50% ovat pahanlaatuisia, kun taas kissoilla kasvaimet ovat pahanlaatuisia noin 90% :lla ja leviävät nopeasti läheisiin maitorauhasiin ja imusolmukkeisiin.
Kissalla on yleensä neljä paria maitorauhaskudosta, rintakudos, vatsaontelon ylempi ja alempi kudos sekä nivusalueen rauhanen. Yleensä kasvainmuutokset tulevat ensin ylempään kudokseen ja nivusalueen kudokseen. Olisi tärkeää että omistaja säännöllisesti tunnustelee nämä rauhaset, jotta pienetkin nuppineulanpään kokoiset muutokset löytyy ajoissa. Koska verisuonet yhdistävät oikean ja vasemman puolen maitorauhaset, kasvainsolut nopeasti pääsevät leviämään lähimpiin rauhasiin. Yleisimmin leviäminen tapahtuu saman puolen rauhasiin ja myöhemmässä vaiheessa toiselle puolelle.
Ensin kasvain on hyvin pieni ja tuntuu minimaaliselta herneeltä, tai kuivalta rusinalta. Kasvaimen poisto kokonaisuudessaan, mahdollisimman nopeasti on paras tapa parantaa potilas pysyvästi. Mikäli kasvain jätetään rauhaan kasvamaan, se voi nopeasti kasvaa suureksikin jolloin iho rikkoontuu ihon rauhasen päältä. Tämä iho tulehtuu ja aiheuttaa lisävaurioita ja turvotusta sekä huomattavaa epämukavuutta kissalle.
Kissojen elinikäodotus kasvainleikkauksen jälkeen on keskimäärin 4,5 vuotta jos kasvain poistettaessa on alta 2 cm halkaisijaltaan. Kun kasvain poistettaessa on yli 3 cm halkaisijaltaan keskimääräinen elinikäodote putoaa 6 kuukauteen.
Kasvaimet leviävät paikallisiin imusolmukkeisiin, rintaonteloon, aivoihin, luuhun ja pernaan. Ennen leikkausta otetaan yleensä ainakin keuhko röntgenkuvat mahdollisten etäispesäkkeiden varalta, joskus myös nk. kerroskuvaus eli CT kuvaus tehdään etäispesäkkeiden toteamiseksi. Useimmiten perusveriarvot tarkistetaan ennen leikkaukseen ryhtymistä.
Aikainen sterilaatio. Jos sterilaatio tehdään ennen 6 kk ikää, riski vähenee 91% lla sairastua. Ennen vuoden ikää tapahtuva sterilaatio vähentää sairastumisriskiä 86% lla. Jos kissa steriloidaan ennen 2 vuoden ikää sairastumisriski vähenee 11% lla.
Se että kissa synnyttää pennut ei mitenkään suojaa maitorauhaskasvainten syntymiseltä. Samoin yli kahden vuoden iässä tapahtuva sterilaatio ei mitenkään vähennä sairastumisriskiä.
Kissoilla maitorauhasakasvaimet ovat yleensä nk. karsinomeja tai adenokarsinomeja. Nk papillaariset tai tubulaariset karsinomat ovat vähiten aggressiivisia. Duktaalinen karsinoma johtaa neljä kertaa nopeammin kissan menehtymiseen. Anaplastinen karsinoma on pahin kasvaintyyppi ja johtaa kissan menehtymiseen nopeasti.
Patologin lausunnossa monesti mainitaan tyyppi I , II tai III jossa jaottelun perusteena on solujen pahanlaatuisuus ja solutyyppi. Kasvain joka luokitellaan I asteeseen yleensä tuo vuoden elinajanodotteen, hiukan riippuen kasvaimen koosta ja tyypistä. II tyypin kasvaimissa elinikäodotus on 57% lla vuosi ellei kasvaimen poiston jälkeen kissalle ole annettu sytostaattihoitoa. III tyypin kasvaimissa, mikäli hoidettu pelkästään kirurgialla ei ollut yhtään selviytynyttä kissaa vuoden kuluttua.
Ensimmäinen askel hoidossa on mahdollisimman suurilla marginaaleilla kasvaimen kirurginen poisto. Näissä leikkauksissa käytetään Koirakissaklinikalla leikkavaa hiilidioksidilaseria, joka vähentää leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta, ja laser myös tuhoaa kasvainsoluja marginaalialueella. Kasvainten poistossa otetaan koko saman puolen maitorauhaset jotta estetään kasvaimen leviäminen. Mikäli kasvinta on molemminpuolin maitorauhaslohkoissa , on kaikki kudos poistettava mutta yksi rivi kerrallaan, koska ihoa ei riitä molempien puolien yhtäaikaiseen poistoon .
Vaikka toisella puolella maitorauhasissa ei olisikaan kasvaimia tunnettavissa on hyvä poistaa ”terve puoli ” jokatapauksessa ennaltaehkäisevästi kasvainten korkean pahalaatuisuus prosentin takia. Leikkausten välissä reilu kuukausi on yleensä riittävä aika ihon palautumiseen toista leikkausta ajatellen .
Aggressiivista kirurgiaa seuraa yleensä noin vuoden tautivapaa ajanjakso 50%lla kissoista, kaksi vuotta noin 32 %lla kissoista. Mikäli leikkauksen yhteydessä on jo imusolmukemuutoksia todettavissa niin noin 51-66 % lla tautivapaa jakso on n. 5.5 kk
Jos kasvain on pitkälle edennyt jo ensimmäisen leikkauksen yhteydessä niin vähemmän aggressiivinen kirurgia joka vähentää kissan epämukavuutta (tulehtunut kasvainmassa poistetaan) voi olla paras vaihtoehto kissan hyvinvointia ajatellen . Sen jälkeen palliatiivinen hoito niin kauan kun kissan elämänlaatu sen sallii
Suomessa ei ole sädehoitovaihtoehtoa eläimille mutta Ruotsissa Jönköpingissä esimerkiksi sädehoitoa annetaan, ja sen avulla kasvainta voidaan ”kuivattaa ” jolloin kissan vointi ja olo paranee.
Kun halutaan maksimoida tautivapaa jakso, kirurgian jälkeen annetaan solusalpaajahoitoa. Yhdessä esimerkkitutkimuksessa testattiin kahden sytostaatin lääkeyhdistelmää kissaryhmässä joilla oli taustalla joko epätäydellinen kirurginen poisto tai kasvain oli jo levinnyt imusolmukkeeseen. Näistä potilaista 50% osoittivat hoitovastetta lääkitykseen ja 21% menivät remissioon eli paranivat ainakin hetkellisesti. Ne kissat (50% ) joilla saatiin ainakin jonkinasteinen vaste aikaiseksi, elinikä piteni 150-180 päivään verrattuna niihin 50% iin jotka eivät vastanneet ja joiden elinikä jäi 75-86 päivään.
Tilastollisesti ei tilanne ollut parempi verrattuna pelkkään kirurgiseen hoitoon ja sairaus eteni mutta kissat olivat paremmassa kunnossa pidempään ja tautivapaa ajanjakso piteni .
Kissat kärsivät siitä että niillä, siistinä eläimenä, on vuotava haiseva kasvain rinnassa. Ihon tulehtumisen myötä kasvain aiheuttaa kipua kissalle. Koska maitorauhaskasvaimista tulee usein keuhkoetäispesäkkeitä, niiden aiheuttama hengitysvaikeus , ahdistava ”tukehtumis ”tunne ja liman kertyminen keuhkoihin on kissalle hyvin ahdistavaa. Kissa joka hengittää suu auki kärsii vakavasta happivajeesta ja pitää toimittaa nopeasti eläinlääkäriin.
Jos kissalla on maitorauhaskasvainten diagnostisoinnin yhteydessä keuhkomuutoksia elinikäodotus on vain noin neljä viikkoa.
Päätös eutanasiasta pitää tehdä kissan voinnin huonontuessa. Syöpäpotilaalla on hyviä ja huonoja päiviä. Päätöksen lykkääminen liian pitkälle aiheuttaa kissalle turhaa kärsimystä ja kipua. On tärkeää päästää rakas lemmikki ajoissa paremmille hiirestysmaille.
