Kissojen maitorauhaskasvaimet

Ihmisillä  maitorauhaskasvainten esiintyminen on erittäin yleistä ja  kasvainsairaudesta  ja sen ennaltaehkäisystä ja seurannasta jaetaan paljon informaatiota. Miten meidän lemmikkien kohdalla tämä informaatio ja tieto jaetaan, tiedetäänkö miten erilainen  tyypiltään maitorauhassyöpä on koiralla  verrattuna kissaan  ja miksi on tärkeää tarttua ajoissa asiaan mikäli näitä kasvaimia kissastamme löytyy.

Kissoilla  noin kolmanneksi yleisin  kasvainsairaus   on  maitorauhaskasvainten aiheuttama, potilaan ollessa yleensä n 10-12 vuotias naaraskissa joka on steriloimaton tai on steriloitu hyvin myöhään.

Koirilla maitorauhaskasvaimista n 50% ovat pahanlaatuisia, kun taas kissoilla  kasvaimet ovat pahanlaatuisia noin 90% :lla ja leviävät nopeasti läheisiin maitorauhasiin ja  imusolmukkeisiin. 

Kissalla on  yleensä neljä  paria maitorauhaskudosta, rintakudos,  vatsaontelon ylempi ja alempi kudos sekä nivusalueen rauhanen.  Yleensä kasvainmuutokset tulevat ensin ylempään kudokseen ja nivusalueen kudokseen. Olisi tärkeää että omistaja säännöllisesti tunnustelee nämä rauhaset, jotta pienetkin nuppineulanpään kokoiset muutokset löytyy ajoissa. Koska  verisuonet yhdistävät oikean ja vasemman puolen maitorauhaset, kasvainsolut nopeasti pääsevät leviämään lähimpiin rauhasiin. Yleisimmin  leviäminen tapahtuu saman puolen rauhasiin ja myöhemmässä vaiheessa toiselle puolelle.  

Ensin kasvain on hyvin pieni ja tuntuu minimaaliselta  herneeltä, tai kuivalta rusinalta. Kasvaimen poisto kokonaisuudessaan,  mahdollisimman nopeasti on paras tapa parantaa potilas pysyvästi. Mikäli kasvain jätetään rauhaan kasvamaan, se  voi nopeasti kasvaa suureksikin jolloin iho  rikkoontuu  ihon rauhasen päältä. Tämä   iho tulehtuu ja aiheuttaa lisävaurioita ja turvotusta sekä huomattavaa epämukavuutta kissalle.

Kissojen elinikäodotus  kasvainleikkauksen jälkeen on keskimäärin  4,5 vuotta jos  kasvain  poistettaessa on alta 2 cm halkaisijaltaan. Kun kasvain poistettaessa on yli 3 cm halkaisijaltaan  keskimääräinen elinikäodote putoaa  6 kuukauteen.

Kasvaimet leviävät paikallisiin imusolmukkeisiin, rintaonteloon, aivoihin, luuhun ja pernaan. Ennen leikkausta otetaan yleensä ainakin keuhko röntgenkuvat mahdollisten etäispesäkkeiden varalta, joskus myös nk. kerroskuvaus eli CT kuvaus tehdään etäispesäkkeiden toteamiseksi. Useimmiten perusveriarvot tarkistetaan ennen leikkaukseen ryhtymistä.

Maitorauhaskasvainten riskitekijät 

  • sukupuoli, naaraskissat sairastuvat
  • siamilaiset kissat yliedustettuna, ne myös sairastuvat nuorempana (9 vuotta keskiarvo kun taas ei siamilaisilla 14 vuotta keskiarvo) 
  • progestiinihormoonien käyttö lisää riskiä sairastua 

 Sairaudelta suojaavat tekijät

Aikainen sterilaatio. Jos sterilaatio tehdään ennen 6 kk ikää, riski vähenee 91% lla sairastua. Ennen vuoden ikää tapahtuva sterilaatio vähentää sairastumisriskiä  86% lla. Jos kissa steriloidaan ennen 2 vuoden ikää sairastumisriski vähenee 11% lla.

Se että kissa synnyttää pennut ei mitenkään suojaa  maitorauhaskasvainten syntymiseltä. Samoin yli  kahden vuoden iässä tapahtuva sterilaatio ei mitenkään vähennä sairastumisriskiä.

Kissoilla maitorauhasakasvaimet ovat yleensä nk. karsinomeja tai adenokarsinomeja. Nk papillaariset tai tubulaariset karsinomat ovat vähiten aggressiivisia. Duktaalinen karsinoma  johtaa  neljä kertaa  nopeammin kissan menehtymiseen. Anaplastinen karsinoma on pahin kasvaintyyppi ja johtaa kissan menehtymiseen nopeasti.

Patologin lausunnossa  monesti mainitaan  tyyppi   I  , II tai III jossa   jaottelun perusteena on solujen pahanlaatuisuus ja solutyyppi. Kasvain joka luokitellaan  I asteeseen  yleensä tuo vuoden elinajanodotteen, hiukan riippuen kasvaimen koosta ja tyypistä. II tyypin kasvaimissa elinikäodotus on 57% lla vuosi ellei kasvaimen poiston jälkeen  kissalle ole annettu sytostaattihoitoa. III tyypin kasvaimissa, mikäli hoidettu pelkästään kirurgialla ei ollut yhtään selviytynyttä kissaa vuoden kuluttua.

Kirurginen hoito

Ensimmäinen askel hoidossa on  mahdollisimman suurilla marginaaleilla  kasvaimen kirurginen poisto. Näissä leikkauksissa käytetään Koirakissaklinikalla leikkavaa hiilidioksidilaseria, joka vähentää leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta, ja laser myös tuhoaa kasvainsoluja marginaalialueella. Kasvainten poistossa otetaan koko saman puolen maitorauhaset jotta estetään kasvaimen leviäminen. Mikäli kasvinta on molemminpuolin  maitorauhaslohkoissa , on kaikki kudos poistettava mutta yksi rivi kerrallaan, koska ihoa ei riitä molempien puolien yhtäaikaiseen poistoon .

Vaikka toisella puolella maitorauhasissa ei olisikaan kasvaimia tunnettavissa on hyvä poistaa ”terve puoli ” jokatapauksessa ennaltaehkäisevästi kasvainten korkean pahalaatuisuus prosentin  takia. Leikkausten välissä reilu kuukausi on yleensä riittävä aika ihon palautumiseen toista leikkausta ajatellen .

Aggressiivista  kirurgiaa seuraa  yleensä noin vuoden tautivapaa ajanjakso 50%lla kissoista, kaksi vuotta noin 32 %lla kissoista. Mikäli leikkauksen yhteydessä on jo imusolmukemuutoksia todettavissa niin noin 51-66 % lla tautivapaa jakso on  n. 5.5 kk  

Jos kasvain on pitkälle edennyt jo ensimmäisen leikkauksen yhteydessä niin   vähemmän aggressiivinen kirurgia   joka vähentää kissan epämukavuutta (tulehtunut kasvainmassa poistetaan) voi olla paras vaihtoehto kissan hyvinvointia ajatellen . Sen jälkeen palliatiivinen hoito niin kauan kun kissan elämänlaatu sen sallii
Suomessa ei ole sädehoitovaihtoehtoa eläimille mutta Ruotsissa Jönköpingissä esimerkiksi sädehoitoa annetaan, ja sen avulla kasvainta voidaan ”kuivattaa ” jolloin kissan vointi  ja olo paranee. 

Kemoterapia eli solusalpaajahoito 

Kun halutaan maksimoida tautivapaa jakso, kirurgian jälkeen  annetaan solusalpaajahoitoa. Yhdessä esimerkkitutkimuksessa testattiin  kahden sytostaatin lääkeyhdistelmää  kissaryhmässä joilla  oli taustalla  joko epätäydellinen kirurginen poisto tai kasvain oli jo levinnyt imusolmukkeeseen. Näistä potilaista 50% osoittivat hoitovastetta lääkitykseen ja 21% menivät remissioon eli paranivat ainakin hetkellisesti. Ne kissat (50% )  joilla saatiin ainakin jonkinasteinen vaste  aikaiseksi, elinikä piteni 150-180 päivään verrattuna niihin  50% iin jotka eivät vastanneet  ja joiden  elinikä jäi  75-86 päivään.

Tilastollisesti ei tilanne ollut parempi verrattuna pelkkään kirurgiseen hoitoon ja sairaus eteni mutta kissat olivat paremmassa kunnossa  pidempään ja tautivapaa ajanjakso  piteni .

Miten kissat menehtyvät sairauden takia. Koska eutanasia on  oikea vaihtoehto ?

Kissat kärsivät siitä että niillä, siistinä eläimenä, on vuotava haiseva kasvain rinnassa. Ihon tulehtumisen myötä kasvain aiheuttaa kipua kissalle. Koska maitorauhaskasvaimista tulee usein keuhkoetäispesäkkeitä, niiden aiheuttama hengitysvaikeus , ahdistava  ”tukehtumis ”tunne ja liman kertyminen keuhkoihin  on kissalle hyvin ahdistavaa. Kissa joka hengittää suu auki kärsii vakavasta happivajeesta ja pitää toimittaa nopeasti eläinlääkäriin.

Jos kissalla on maitorauhaskasvainten diagnostisoinnin yhteydessä keuhkomuutoksia elinikäodotus on vain noin neljä viikkoa.

Päätös eutanasiasta pitää tehdä kissan voinnin huonontuessa. Syöpäpotilaalla on hyviä ja huonoja päiviä.  Päätöksen lykkääminen   liian pitkälle aiheuttaa kissalle turhaa kärsimystä ja kipua. On tärkeää päästää rakas lemmikki ajoissa paremmille hiirestysmaille. 


eva einola koponen

ELL Eva Einola-Koponen, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri,
oftalmologian erikoistutkinto