Kissan epilepsia

Epilepsiakohtaus tai ns. kaatumatauti johtuu siitä, että aivojen sähköisessä aktiviteetissa tapahtuu hetkellinen ”ylikuormitus”, mistä seuraa lihaskouristuksia, tärinää, spasmeja ja tasapainon menetystä. Kohtauksia voi tulla yksittäisinä tai ns. klustereina eli useampia peräkkäin ja kohtaustiheys voi olla hyvin säännöllinen tai täysin arvaamaton.

Epilepsiakohtauksia voi aiheuttaa aivojen sisäinen häiriö/sairaus, esim. kasvain tai tulehdus, trauma jne. Koirilla esiintyvää ns. idiopaattista perinnöllistä epilepsiaa diagnostisoidaan erittäin harvoin kissoilla.

Kissoilla epilepsia on harvinaisempaa kuin koirilla ja yleensä epilepsian syy on aivoperäinen. Epilepsiakohtauksesta käytetään erilaisia termejä 

• Preiktaali vaihe myös nk aura, jossa esim. eläimen käytös muuttuu hermostuneemmaksi, huomion hakuisuus, pään kääntämistä jne. 
• Post iktaalivaihe, kohtauksen jälkeinen vaihe, jossa eläin voi esim. olla väsynyt, vaeltaa päättömästi, olla masentunut tai ylivilkas, voi syödä ja juoda päättömästi. Post iktaalivaihe voi kestää kissalla 24-48 tuntia.

Varsinaisessa epilepsiakpohtauksessa (grand mal) kissalle tuleevoimakkaita kramppeja, jalat jäykistvät ja kissa meloo tehden juoksuliikkeitä, kissalle tulee tarpeet alle ja niska jäykistyy taaksepäin. Kohtaus kestää yleensä 1-2 minuuttia. Ns. Status epileptivus on jatkuva kohtaus, jossa kramppeja tulee 5-10 min ajan ja tämä vaatii nopeaa hätäapua kissalle.

Kissoilla osittainen kohtaus, esim. yhden raajan jäykistyminen, hännän jahtaaminen, aggressiivisuus, mielikuvaesineiden pureminen ym. on harvinaista kissalla. Ns. pienet näkymättömät kohtaukset (petit malseizures) jäävät omistajilta usein huomaamatta.

Mitä pitää tehdä, kun kissalla on kohtaus?
Vaikka kohtaus on pelottava tapahtuma, on tärkeää pysyä rauhallisena ja olla puuttumatta tilanteeseen. Varmista, ettei kissa voi loukata itseään (pudota portaita tms.) ja ota aika kohtauksen kestosta 

Mikä aiheuttaa kohtauksia?

Pään traumat esim. putoamisen tai kolarin seurauksena

Aivosairaudet (kasvaimet), infektiot esim. toksoplasmoosi, jälkitaudit esim. kissaruttopotilaalla tai muualla elimistössä olevat sairaudet kuten maksasairaudet ja munuaissairaudet, diabetes, korkea verenpaine, lisämunuaiskasvaimet jne. voivat aiheuttaa epileptisiä kohtauksia. Aivoissa tapahtuva sähköinen yliaktivointi laukaisee kohtauksen 

Monesti kohtaus tulee, kun aivojen toiminnassa tapahtuu aktiviisuusmuutos, esim. kovassa innostumisessa, ruokailun aikana, nukahtamis- tai heräämisvaiheessa. Kohtausten välissä kissan käytöksessä ei ole mitään poikkeavaa.

Mitä informaatiota eläinlääkärisi tarvitsee, kun kissalla epäillään epilepsiaa ja lähdetään tutkimaan potilasta.

Kissan tarkkailu ja videointi auttaa määrittämään, minkä tyyppisestä kohtauksesta on kyse.
Kissan elämäntyylistä ja taustoista tarvitaan seuraavaa tietoa:

• minkä ikäisenä kohtaukset ovat alkaneet ja ovatko ne pahentuneet ajan kuluessa
• tuleeko kohtauksia säännöllisesti tai silloin tällöin, kohtaustiheys?
• miten kauan kohtaus kestää
• liittyykö kohtaukseen jokin erityinen tapahtuma (ruokailu, lepo tms.)
• onko yleisoireita, huono ruokahalu, runsasta juomista, vähentynyt liikkuminen, ripulia?
• onko kissalle annettu hiljattain lääkkeitä, punkkiehkäisyä, matolääkkeitä tms.
• mitä lisäravinteita kissa saa
• onko mahdollista, että kissa on päässyt käsiksi myrkyllisiin aineisiin, esim. ihmisten
•   lääkkeisiin (ibuprofeiini tms)

Miten epilepsiakohtausten syy pystytään selvittämään?

Yleistutkimus ja neurologinen tutkimus tehdään ensin. Mitataan verenpaine, otetaan veri- ja virtsanäytteet, jotta taustalla oleva mahdollinen sisäelintoimintahäiriö voidaan sulkea pois. Tarvittaessa voidaan tutkia selkäydinneste, mikä vaatii kuitenkin yleisanestesian. Aivojen rakenteen selvittämiseksi tehdään magneettitutkimus tai CT tutkimus eli tietokonetomografia tutkimus, mikä voidaan tehdä Koira-Kissaklinikalla. Aivokasvaimet näkyvät näissä kuvantamistutkimuksissa.

Miten epilepsiaa hoidetaan ja ennalta ehkäistään?

Hoito riippuu alla olevasta sairaudesta. Uudet tutkimusmenetelmät ja diagnostiikka on lisännyt monen aikaisemmin vaikeasti hoidettavan sairauden hoitoa.

Mikäli kissalla on säännöllisesti kohtauksia (enemmän kuin 1 kohtaus 6-8 viikon välein), pitää kissaa hoitaa vaikka tarkkaa syytä ei tiedettäisi tai sitä ei saada selville.

Jokainen kohtaus tuhoaa aivosoluja ja lisää vakavien kohtausten määrää ja komplikaatioita. Epilepsialääkkeitä annetaan potilaalle kohtausten estämiseksi ja niiden lieventämiseksi. Lääkitykset ovat yksilöllisiä ja annoksia sekä annostiheyttä ei välttämättä heti saada kohdilleen. Kissan hyvinvoinnin varmistamiseksi on sitouduttava kontrolleihin ja välillä ehkä turhauttaviin eläinlääkärikäynteihin. Kissalle pitää suoda kissan elämä.

Mitä erityisvaatimuksia on kissan epilepsialääkityksellä?

Lääkitys on elinikäinen Kultaiset säännöt epilepsialääkityksessä ovat

• aina noudatettava oikeaa annosta, jotta veren pitoisuus pysyy tasaisena
• lääke ei saa loppua yhtäkkiä, jos näin käy, siitä seuraa usein erittäin rajuja kohtauksia
• pyydä uusimaan reseptit ajoissa erityisesti, jos lääkkeen saatavuudessa on haasteita
• pidä lääkkeet pois lasten ja muiden eläinten saatavilta 

Mitä sivuvaikutuksia lääkityksistä voi tulla?

Lievää väsymystä esiintyy yleensä lääkityksen alkuvaiheessa, mutta useimmiten oireet vähenevät, kun lääketasapaino löytyy. Älkää muuttako lääkitystä (annosta tai tiheyttä) keskustelematta eläinlääkärinne kanssa.

Mitä tehdään, jos kissa lääkityksestä huolimatta saa kohtauksia?

Tarkistetaan, että annostelu ja annostelutiheys on oikea, joskus lääkeruiskuissa on tapahtunut virhearvioita. Otetaan verinäyte muutaman viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta lääkepitoisuuden määrittämiseksi.

Muita syitä lääkityksen epäonnistumiselle

1. Kissan kokema stressi ja muuttuneet olosuhteet vaativat joskus annoksen noston. (required during such periods).
2. Perussairaus pahenee tai etenee, jolloin lääkitys ei enää tehoa.