Kohonneen verenpaineen aiheuttama näön menetys, ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.

Yleisin syy vanhempien kissojen akuutille näön menetykselle on korkeaan verenpaineen aiheuttama verkkokalvon irtaantuma.

Koira-kissaklinikan väki osallistui kesällä taas Pohjoismaiden Oftalmologian eli silmäsairauksien kokoukseen joka tällä kertaa järjestettiin Naantalissa. Luennoitsijana oli maailman kovin kolmikko oftalmologien erikoiseläinlääkäreitä (Oftalmologian Diplomaatteja) ja saimme kuulla rohkaisevaa uutista siitä että kissojen vakavamuotoiset verkkokalvon irtaantumat vähentyneet kiitos kissojen lisääntyneen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon. Tämä antaa praktikolle ilon tunteen, olemme saaneet kissojen terveydenhuollossa paljon aikaan.

Kohonneen verenpaineen aiheuttajat

Taustasyynä kohonneeseen verenpaineeseen on kissoilla yleensä muu perussairaus. Näistä tyypillisin on krooninen munuaissairaus. Tämän lisäksi kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi), sokeritauti ja nk. hyperaldosteronismi eli lisämunuaisen tuottaman kohonnut aldosteronin tuotanto johtaa kohonneeseen verenpaineeseen. Lääkkeet kuten kortisoni ja tulehduskipulääkkeet voi altistaa verenpaineen nousuun.

Oireet korkeassa verenpaineessa

Silmäoireina, kun verenpaine nousee todella korkeaksi (systolinen verenpaine nousee yli 200 mmHg ), on akuutti sokeus, ja silmän sisäinen verenvuoto ja verkkokalvon irtaantuma. Aikaisemmassa vaiheessa verkkokalvolla voidaan nähdä paikallisia verenvuotoja.
Verenpaineen noustessa silmän verkkokalvon valtimot yrittävät ensi estää verkkokalvon verisuonten verenpaineen nousun, valtimoiden päätesuonet nk. arteriolit supistuvat joka johtaa verisuonien sileän lihaskerroksen nk. hypertrofiaan eli paksuuntumaan. Tällainen krooninen tila johtaa sileän lihaksien heikentyneeseen supistuvuuteen ja sidekudoksen paksuuntumiseen, verisuonet rappeutuu ja loppujen lopuksi verisuonien sisin nk. endoteelikerros ja lihaskerros repeää, plasma suodattuu tai isommassa vuodossa veri pääsee vuotamaan verkkokalvon muihin kudoksiin aiheuttaen verkkokalvon turpoamista, verenvuotoa ja isoissa vuodoissa osittaisen tai jopa koko verkkokalvon irtoamisen. Syvemmällä verkkokalvon alla on myös verisuonituskerros jossa ei ole verisuonien paineen säätelyjärjestelmää jolloin tällä alueella verenvuoto voi johtaa isompiin vaurioihin jossa koko verkkokalvon vuotoalue kärsii voimakkaasta hapen puutteesta mikäli verisuonitus vaurioituu, täten näön palautuminen on epätodennäköisempää.

Kuva kissan silmäpohjista jossa eriasteisia muutoksia.
Kuva silmäpohjista jossa eriasteisia muutoksia. A:Verkkokalvolla turvotusta. B: Verkkokalvon lukuisia verkkokalvon alla ja sisällä olevia verenvuotoja. C: Verkkokalvon täydellinen irtaantuma. D Verkkokalvon rappeuma jossa kudos tuhoutunut. E Lukuisia verkkokalvon sisäisiä verenpukaumia ja F sama silmä 2 viikkoa verenpainelääkkeen aloituksesta jossa turvotus vähentynyt.
Kuvien alkuperä artikkelista Ocular lesions associated with systemic hypertension in cats:69 cases (1985-1998) F.Maggio et al.JAVMA Vol 217, No5, September 1,2000

Äkillistä sokeutta voi edeltää se, että omistaja on kotioloissa yleensä huomioinut kissan ”viihtyvän” vesikupilla, juominen ja virtsaaminen lisääntynyt jolloin olisi syytä tutkituttaa kissa mahdollisten sairauksien vuoksi.Sydämen kuuntelussa voi ilmetä epänormaaleja sydänääniä kuten sydämen sivuääni, rytmihäiriö, tai jopa nk. laukka rytmi.
Muita oireita voi olla esim. sierainverenvuoto, neurologiset oireet esim. kohtauksia, liikkumisjäykkyyttä- ja tasapainohäiriötä, tylsyyttä, käytösmuutoksia tai jopa pyörtyilyä

Kissan verenpaineen mittaus käytännössä

Verenpainemittaus tulisi olla vanhenevan nk. seniori-ikään tulleen kissan (yli 8 v.) perustutkimuksen osana. Se pyritään tekemään aina käynnin aluksi tai niin että kissan käsittelyssä on ollut taukoa tutkimuksien aikana. Normaalisti kissan nk. epäsuora (suonen ulkopuolinen mittaus) jalasta tai hännästä systolinen verenpaine ei saisi nousta yli 160-170 mmHg. Ympäristö halutaan pitää rauhallisena eivätkä mittaaja ja omistaja puhu keskenään mittauksen aikana.

Kissan verenpainetta voidaan mitata nk. Dopplermittarilla joka ensisijainen mittaustapa, mutta vaatii jatkuvan ”tassun kosketuksen” jota kaikki kissat eivät siedä. Vaihtoehtoisesti mittaus voidaan tehdä nk. HDO mittarilla ja paineet mitataan joko hännästä tai tassusta. Mittaustilanne kestää yleensä vähintään 10 min koska halutaan saada vähintään viisi peräkkäistä samankaltaista mittausta että mittaustuloksiin voidaan luottaa, ja usein mittaus uusitaan jos epäillään kohonnutta verenpainetta.